Tuore väitöstutkimus paljasti, että lääkehoidon vaaratapahtumien taustalla piilee usein ongelmia tiedonvälityksessä.
Väitöstutkija Tiina Syyrilä, millaiset kommunikaatio-ongelmat altistavat lääkitysvirheille?
– Tutkimuksessani peräti puolet vaaratapahtumista johtui kommunikaation puutteesta. Ongelmia aiheutti esimerkiksi, jos kaikki eivät kirjanneet lääkehoitoa samaan paikkaan tai samalla tavoin. Jos lääkärinkiertojen ulkopuolella oli annettu lääkemääräyksiä, niistä kaivattiin vuodeosastoilla myös suullista lääkemääräystä kirjallisen lisäksi. Jos lääkitystä ei käyty läpi potilaan tai omaisen kanssa, riski vaaratapahtumaan kasvoi.
Mihin pitäisi keskittyä lääkehoidon turvallisuuden parantamisessa?
– Ammattilaisten kommunikaatiossa esimerkiksi farmaseuttien ja sairaanhoitajien välistä työnjakoa olisi hyvä tarkistaa, jotta olisi selvää, kuka kommunikoi potilaan suuntaan. Tutkimus osoitti, että osastofarmaseutin olemassaolo kyllä lisäsi ohjeiden jalkautusta, mutta heikensi kommunikaatiota potilaan ja omaisten kanssa. Lisäksi säännöistä tiedottamisen ohella esihenkilöiden kannattaisi korostaa, että niitä pitää noudattaa. Yli puolessa vaaratapahtumailmoituksista ohjeita ei ollut noudatettu, mutta paljon harvemmin kuvattiin, ettei niistä tiedetty. Myös esimerkiksi mentorointi ja kollegiaalinen palaute näyttävät ehkäisevän lääkityspoikkeamia.
Onko lääkehoidon kommunikaation parantamiseen apuvälineitä?
– Väitöstutkimuksestani löytyy kehittämäni kommunikaation mittari avuksi lääkityspoikkeamien ehkäisyyn. Sillä voi mitata, kuinka usein ammattilaiset kokevat kutakin kommunikaatiohaastetta, nostaa esiin oman yksikön haasteet ja vahvuudet, tai sitä voi käyttää osastokokouksissa reflektointikeskustelun runkona.
Terveystieteiden maisteri, sairaanhoitaja Tiina Syyrilän hoitotieteen väitöskirja Communication factors contributing to medication incidents in hospitals tarkastettiin 21. huhtikuuta Itä-Suomen yliopistossa.
Väitösnostot
Sosiaali- ja terveysalan opettajien kollegiaalisuusosaaminen on hyvää tai keskitasoa.
Terveystieteiden maisteri Miro Koskenrannan hoitotieteen väitöskirja tarkastettiin 24. maaliskuuta Oulun yliopistossa.
Nuorten alkoholinkäyttöön liittyvä jaettu vastuu voi tukea nuoria terveysvalinnoissa.
Terveystieteiden maisteri Mari Mynttisen hoitotieteen väitöskirja tarkastettiin 14. huhtikuuta Turun yliopistossa.
Hoitotyön opettajan asiantuntijuuden kehittyminen edellyttää pedagogista vapautta.
Filosofian tohtori Jouni Tuomen kasvatustieteiden väitöskirja tarkastettiin 19. toukokuuta Tampereen yliopistossa.
Teksti Suvi Leppiniemi
Kuva Leena Koskela
Artikkeli on julkaistu Sairaanhoitaja-lehdessä 4/2023. Lue koko lehti jäsen- tai tilausnumerollasi.
Tutustu Sairaanhoitaja-lehteen.
