Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata vieraannuttamista kokeneiden vanhempien tilannetta, selviytymiskeinoja ja vaikutusta vieraannutetun vanhemman ja lapsen väliseen suhteeseen.
Janita Alanko*, TtM, Pihlajalinna, janita.alanko@gmail.com
Meri Siiki*, TtM, väitöskirjatutkija, Pirkanmaan hyvinvointialue, Tampereen yliopistollinen sairaala, Tampereen yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Terveystieteiden yksikkö, Hoitotiede, meri.siiki@gmail.com
Jari Kylmä, FT, professori (tenure track), Tampereen yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Terveystieteiden yksikkö, Hoitotiede, jari.kylma@tuni.fi
Kirsi Lindfors, TtT, HUS Lasten ja nuorten sairaudet, kirsi.lindfors@hus.fi
Eija Paavilainen, professori, Tampereen yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Terveystieteiden yksikkö, Hoitotiede, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue, eija.paavilainen@tuni.fi
*jaettu ykköskirjoittajuus
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoitus: Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata vieraannuttamista kokeneiden vanhempien tilannetta, selviytymiskeinoja ja vaikutusta vieraannutetun vanhemman ja lapsen väliseen suhteeseen.
Aineisto ja menetelmät: Tutkimukseen osallistuivat vieraannuttamista kokeneet vanhemmat (N=27) sosiaalisen median ryhmän kautta. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.
Tutkimuksen tulokset: Vieraannuttaminen on henkistä väkivaltaa, lapsen ja vieraannutetun yhteyden estämistä ja suhteen pilaamista, lapsen manipulointia, viranomaisten harhaanjohtamista, epäasiallista toimintaa, lapsen edun mitätöintiä ja vieraannutetun saattamista epäedulliseen valoon. Ennen vieraannuttamisen alkua suhde oli läheinen. Vieraannuttamisen myötä suhde muuttui lähes olemattomaksi, yhteydenpito hankaloitui, vieraannuttaja onnistui vaikuttamaan lapseen negatiivisella tavalla. Osa pyrki pitämään kiinni normaalista suhteesta lapseen. Vieraannutettuja vanhempia auttoi selviytymään avun saanti tärkeiltä ihmisiltä, perheen läsnäolo, pyrkimys mielen hyvinvointiin, tavallisesta arjesta kiinni pitäminen ja asian työstäminen.
Päätelmät: Ammattilaisten olisi tärkeää tietää vieraannuttamisesta ja tarjota erilaisia auttamiskeinoja. On tärkeää kiinnittää huomiota vieraannutetun ja lapsen välisen suhteen ylläpitoon, jotta vieraannuttaminen ei aiheuttaisi pysyviä vaikutuksia suhteeseen.
Mitä tutkimusaiheesta jo tiedetään?
• Aihetta tutkittu vähän, mutta kyseessä sekä kansallisesti että kansainvälisesti merkittävä aihe.
• Vieraannuttaminen on vanhemman eristämistä lapsen elämästä toisen vanhemman toimesta.
Mitä uutta tietoa tutkimus tuottaa?
• Vieraannuttaminen vaikuttaa heikentävästi vieraannutetun vanhemman ja lapsen väliseen suhteeseen.
• Vieraannutettujen vanhempien selviytymiskeinot ovat moninaisia.
• Vieraannutetun vanhemman ja lapsen suhde vieraannuttamisen myötä ajautui kriisiin. Suhteen laatu vieraannuttamisen myötä oli yksilöllistä, vaihtelua oli yhteydenpidon lopettamisesta tavanomaiseen suhteeseen.
Miten tuloksia voidaan hyödyntää hoitotyön käytännön, koulutuksen, johtamisen ja/tai tutkimuksen kehittämisessä?
• Vieraannuttamisen eri osapuolia kohdataan kaikissa lapsiperhepalveluista, kuten esimerkiksi neuvolassa, perhekeskuksissa ja sairaalan lastenosastoilla.
• Myös hoitotyöntekijöiden tietoja ja taitoja kohdata ja auttaa vieraannuttamista kokeneita lapsia ja aikuisia tulee lisätä koulutuksen avulla.
• Lapsiperhepalvelut tulee organisoida niin että myös vieraannuttamisen aiheuttamia haittoja voidaan tunnistaa, ehkäistä ja puuttua vieraannuttamistilanteisiin.
Julkaisemme käytännön hoitotyötä palvelevaa Tutkiva hoitotyö -tiedelehteä, jotta sinä pysyisit helpolla tavalla kärryillä uusimmista tutkimuksista. Lehti on vain jäsenille. Liity jäseneksi täältä.
