Tuoreen tutkimuksen mukaan lapset eivät välttämättä tunnista heihin kohdistunutta väkivaltaa. Ammattihenkilöiden taito kohdata lapsia voi olla ratkaiseva asia, jotta väkivalta tulee ilmi.
Väitöstutkija Hanna Lahtinen, kertovatko lapset muille, jos ovat kokeneet väkivaltaa?
– Tutkimukseni mukaan suurin osa lapsista kertoo asiasta jollekulle. Seksuaalisesta väkivallasta kerrotaan useimmiten kavereille, ei aikuisille. Läheisille aikuisille asiasta kerrotaan useammin kuin viranomaisille.
Miksi lapsi salaa väkivaltakokemuksen?
– Yleinen käsitys on, että taustalla on häpeä, mutta aina kyse ei ole tästä. Yläkouluikäisille tekemässäni kyselyssä kävi ilmi, että lapset eivät välttämättä tunnista väkivaltaa. He saattavat pitää tekoja niin vähäpätöisinä, etteivät tuo niitä ilmi. Lapset eivät hahmota sitä, että tekijä on saattanut kohdistaa samaa ja pahempaa käytöstä muihinkin lapsiin. Heillä ei myöskään ole riittävää tietoa siitä, mikä on seksuaalista hyväksikäyttöä.
Miten viranomaisten tulisi kohdata lapsi, jonka epäillään kohdanneen väkivaltaa?
– Tutkimuksessani moni viranomainen oli alkuun sitä mieltä, että kaikki keinot ovat sallittuja, jotta totuus selviää. Kaikkein tärkeintä on kuitenkin avoin ilmapiiri, muuten lapsi saattaa olla kertomatta mitään. Tein tutkimuksessani koulutusintervention, jonka seurauksena viranomaisten edellä mainitun kaltaiset jyrkät käsitykset vähenivät ja asenteet muuttuivat avoimemmiksi. Mielestäni sairaanhoitajat ovat usein hyviä luomaan turvallisen läsnäolon ilmapiirin.
Mitä pitäisi muuttaa, jotta lasten kokema väkivalta tulisi paremmin ilmi?
– On selvää, että alakouluikäisten tulisi saada nykyistä enemmän tietoa siitä, mikä on heidän rajojensa ylittämistä, mikä ei ole sallittua, ja kenelle pitää kertoa, jos rajanylityksiä tulee.
Psykologian maisteri Hanna Lahtisen psykologian väitöskirja Child abuse disclosure: from perspectives of children to influencing attitudes and beliefs held by interviewers tarkastettiin 8. huhtikuuta Itä-Suomen yliopistossa.
Väitösnostot
Hyvät elintavat lisäävät onnellisuutta.
Lääketieteen lisensiaatti Säde Stenlundin kansanterveystieteen väitöskirja tarkastettiin 18. maaliskuuta Turun yliopistossa.
Kouluikäisten lasten keskivartalolihavuus kaksinkertaistaa riskin sairastua autoimmuunitauteihin.
Lääketieteen lisensiaatti Laura Räisäsen lastentautiopin väitöskirja tarkastettiin 6. toukokuuta Tampereen yliopistossa.
Puhelimessa tehty hoidon tarpeen arviointi vähensi ensihoidon kiireettömiä tehtäviä kolmanneksella.
Terveystieteiden maisteri Petri Roivaisen hoitotieteen väitöskirja tarkastettiin 20. toukokuuta Oulun yliopistossa.
Teksti Suvi Leppiniemi
Kuva Riikka Hurri
Artikkeli on julkaistu Sairaanhoitaja-lehdessä 5/2022. Lue koko lehti.
