Tutkiva Hoitotyö -tiivistelmä
Leinonen S, Ervaala N. 2021. Lasten peruselintoimintojen seurannan toteutuminen vuodeosastoilla: rekisteritutkimus. Tutkiva Hoitotyö 19(3), 24–31.
Tutkimuksen tarkoitus: Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata peruselintoimintojen seurannan toteutumista lasten aikaisen varoituksen järjestelmällä (Pediatric Early Warning System, PEWS) yliopistollisen sairaalan lastenosastoilla.
Aineisto ja menetelmät: Tutkimus toteutettiin rekisteritutkimuksena. Aineisto kerättiin kokonaisotantana aikavälillä toukokuu 2019 – huhtikuu 2020 yhden suomalaisen yliopistollisen sairaalan sähköisestä rekisteriaineistosta. Aineisto sisälsi 0–16-vuotiaiden lasten PEWS-seurannat (N=2506) ja PEWS-mittaukset (N=7675). Rekisteriaineisto analysoitiin kuvailevin menetelmin.
Tulokset: Pisteytysjärjestelmän mukainen peruselintoimintojen seuranta aloitettiin lasten vuodeosastoilla keskimäärin puolelle potilaista. Mittauskertoja oli noin kolme kappaletta seurantaa kohden. Valtaosa pisteistä sijoittui matalaan riskiluokkaan. Kaikista mittauksista saaduista pisteistä vain kaksi prosenttia sijoittui korkeaan riskiluokkaan.
Päätelmät: Pisteytysjärjestelmä on otettu sairaalan lastenosastoilla käyttöön vaihtelevasti. Tulosten perusteella pisteytysjärjestelmän mukaisessa peruselintoimintojen seurannan toteutumisessa olisi vielä kehitettävää. Aloitettuja seurantoja on osalla osastoista varsin
vahan ja seurantoihin on tehty osalla osastoista myös varsin vahan mittauksia. Suurin osa pisteistä sijoittuu matalaan riskiluokkaan, joka voi viitata siihen, että häiriöt lasten elintoiminnoissa tunnistetaan hyvissä ajoin ja niihin puututaan asianmukaisesti.
Asiasanat: lastenhoitotyö, mittauslaitteet, PEWS, rekisteritutkimus, seuranta
Mitä tutkimusaiheesta jo tiedetään?
• Lasten aikaisen varoituksen pisteytysjärjestelmän käytön on todettu parantavan merkittävästi potilaan kliinisen tilan arviointia ja helpottavan kliinisen tilan heikkenemisen huomaamista.
• Yksiköissä, joissa lasten aikaisen varoituksen pisteytysjärjestelmä on otettu käyttöön, pisteitä lasketaan suurelle osalle potilaista, vaikka enimmäkseen pisteet ovat alhaisia.
• Aikaisen varoituksen pisteytysjärjestelmien käyttöönotto on tutkimusten mukaan toteutettu varsin kirjavin käytännöin, ja yhtenevät valtakunnalliset käytännöt puuttuvat.
Mitä uutta tietoa tutkimus tuottaa?
• Pisteytysjärjestelmän mukainen peruselintoimintojen seuranta oli aloitettu noin puolelle yliopistosairaalan lasten vuodeosastojen potilaista.
• Yli puolet lapsille tehdyistä pisteytysjärjestelmän mukaisista mittauksista sijoittui matalaan 1–3 pisteen riskiluokkaan.
• Viiden eri ikäryhmän välisessä vertailussa ei ilmennyt suuria eroja mitattujen pisteiden jakautumisessa riskiluokkiin.
• Miten tuloksia voidaan hyödyntää hoitotyön käytännön kehittämisessä?
• Tutkimuksessa saadut tulokset osoittavat, että pisteytysjärjestelmä on lasten osastoilla laajasti käytössä, mutta sen käytössä on osastokohtaisia eroja. Tuloksia voidaan hyödyntää lasten peruselintoimintojen seurannan kehittämisessä ja potilasturvallisuuden parantamisessa.
• Aikaisemmissa tutkimuksissa todettuihin puutteisiin potilaan kliinisen tilan arvioinnissa voidaan puuttua hyödyntämällä lasten aikaisen varoituksen pisteytysjärjestelmää koulutuksessa. Koulutuksen avulla voidaan myös vahvistaa ja yhtenäistää hoitokäytäntöjä.
• Hoitotyön johtamisen näkökulmasta tuloksia voidaan hyödyntää osastojen yhtenäisten hoitokäytäntöjen kehittämisessä.
