Hoitotyöntekijät tunnistavat kirurgisen potilaan sekavuustilan eli deliriumin ensioireet, mutta sen ennaltaehkäisyyn, arviointiin ja kirjaamiseen ei kiinnitetä tarpeeksi huomiota. Tuore tutkimus selvitti asiaa sairaanhoitajien, lähihoitajien ja perushoitajien vapaamuotoisista kertomuksista ja potilasasiakirjamerkinnöistä kahdessa suomalaisessa yliopistosairaalassa.
Väitöskirjatutkija Satu Poikajärvi, mitä hoitajien kirjaukset kertoivat kirurgisen potilaan sekavuustilasta?
– Kirjaukset kertoivat, että hoidossa keskityttiin turvaamaan potilaan ja hoitoympäristön turvallisuus. Potilasasiakirjamerkinnöistä oli vaikea hahmottaa sekavuustilan kokonaiskuvaa, koska kirjaamiset ja niiden paikat vaihtelivat. Kirjaukset kertoivat vain vähän lääkkeettömien hoitokeinojen käytöstä.
Mitä hyötyä sekavuustilan ehkäisystä ja hoidosta on?
– Sekavuustila pidentää potilaan hoitojaksoa ja vaikeuttaa toipumista ja toimintakyvyn ylläpitoa. Se myös sitoo terveydenhuollon resursseja. Jos sekavuustilan ennaltaehkäisyyn ja hoitoon panostettaisiin, hoitotyön resursseja voitaisiin kohdentaa paremmin muille potilaille.
Miten hoitotyötä tulisi kehittää, jotta sekavuustila huomioitaisiin paremmin?
– Tulisi ottaa systemaattiseen käyttöön sekavuustilan arviointimittari. Ilman tunnistamista ja luotettavaa kirjaamista ei tiedetä ilmiön laajuutta. Jokaisen potilaan kanssa tulisi huomioida lääkkeettömät hoitokeinot, kuten varhainen kuntoutus, rauhallinen vuorovaikutus ja hyvän unen edistäminen, koska lääkkeellinen hoito tehoaa heikosti sekavuustilan ennaltaehkäisyssä.
Miten kirurgisen potilaan sekavuustila tunnistetaan?
– Sekavuustilan arvioimiseen on kehitetty luotettavia mittareita. Hoitotyössä paras keino on käyttää havainnointiin perustuvaa mittaria, joka huomioi potilaan voinnin koko työvuoron ajan. Käyttökelpoisia mittareita ovat muun muassa Nu-Desc-mittari ja tehohoidossa käytettävä ICDSC-mittari.
Terveystieteiden maisteri Satu Poikajärven hoitotieteen väitöskirja ”Sekavuustilasta kärsivän aikuispotilaan hoitotyö kirurgisessa hoitoympäristössä – Ensioireista tunnistamiseen” tarkastettiin 16. kesäkuuta Turun yliopistossa.
Väitösnostot
Valokuvia hyödyntävä terapeuttinen malli auttaa surevaa netin välityksellä.
Terveystieteiden maisteri Niina Keskisen terveystieteiden väitöskirja tarkastettiin 16. kesäkuuta Tampereen yliopistossa.
Eettinen polku kertoo potilaan kokemasta arvojen toteutumisesta.
Terveystieteiden maisteri Sunna Rannikon hoitotieteen väitöskirja tarkastettiin 19. kesäkuuta Turun yliopistossa.
Simulaatiopeli tukee lääkehoidon oppimista sairaanhoitajaopinnoissa.
Terveystieteiden maisteri Tiia Saastamoisen hoitotieteen väitöskirja tarkastettiin 25. elokuuta Itä-Suomen yliopistossa.
Teksti Mari Schildt
Kuva Leena Koskela
Artikkeli on julkaistu Sairaanhoitaja-lehdessä 5/2023. Lue koko lehti jäsen- tai tilausnumerollasi.
Tutustu tarkemmin Sairaanhoitaja-lehteen.
