Beirutin tuhoisassa räjähdyksessä 3.8. kuoli 150 ihmistä ja loukkaantui tuhansia. Muutamia päiviä räjähdyksen jälkeen, kansainvälisen sairaanhoitajaliiton (ICN) lehdistötilaisuudesssa, Libanonin sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja, tohtori Myrna Doumit, kuvasi maansa sairaanhoitajien merkitystä ja toimintaa kriisin keskellä.
Sairaanhoitajan vuosi 2020 on Doumitin mukaan ollut alusta alkaen Libanonissa vaikea. Vakavan talouskriisin vuoksi sairaanhoitajien palkan maksu osin tyrehtyi. Koronapandemia loi valtavan paineen kaikille terveydenhuollon ammattilaisille.
Räjähdys sai kuitenkin kaikki sairaanhoitajat liikkeelle ja apuun eri tavoin: sairaaloihin, kaduille, veren luovuttajiksi. Tilanne alueella oli ja on erittäin vakava. Ihmisillä on erilaisia vammoja, heillä ei ole enää koteja eikä ruokaa. Kolme sairaalaa tuhoutui ja ne evakuoitiin. Loukkaantuneita ihmisiä tuli sairaaloihin hakemaan apua, mutta niitä ei enää ollut. Kaikkiaan viisi sairaanhoitajaa kuoli ja useita haavoittui.
Haavoittuneinakin sairaanhoitajat jatkoivat työtään. He osallistuivat evakuointeihin, hoitivat potilaita kaikkialla, ompelivat haavoja. Kun sähköt menivät poikki, kännyköiden valossa hoidettiin loppuun muun muassa synnytys. Perhe evakuoitiin sairaalasta kiireesti heti vauvan synnyttyä. Vauvan isän kuvaaman videon voit katsoa BBC:n uutisista.
Tohtori Doumit kertoo sairaanhoitaja Pamelasta, joka menetti tajuntansa räjähdyksen voimasta ja herättyään oli sinkoutunut eri huoneeseen, jossa oli ollut. Hän teki välittömän tilannearvion ja ryntäsi keskoskaapeille, pelastamaan kolme vastasyntynyttä. Vauvat sylissään hän juoksi sairaalasta ulos ja pienokaiset saatiin siirrettyä toiseen sairaalaan turvaan. Tapahtuma on nostettu muun muassa CNN:n uutisiin.
Räjähdyksessä tuhoutui myös lääke- ja lääkintätarvikevarasto. Kova pula on nyt monesta jokapäiväisestä tarvikkeesta, kuten syöpälääkkeistä, ruiskuista, kanyyleista, taitoksista ja suojavarusteista. Räjähdyspäivänä käytettiin lääkinnällisiä tarvikkeita yhteensä saman verran kuin normaalioloissa kahdessa kuukaudessa. Nyt tarvitaankin pikainen arviointi avustustarpeista ja niiden saannista. Terveydenhuollon työvoimaa maasta löytyy tarpeeksi.
On mahdotonta vielä arvioida räjähdyksen pitkäaikaisia terveysvaikutuksia. Kuinka koronavirus pääsi leviämään kaaoksen keskellä? Sairaanhoitajat varustivat ihmisiä kasvomaskeilla ja useimmilla olikin maski kasvoillaan.
Sairaanhoitajien osaaminen ja toiminta on ollut korvaamatonta
Tohtori Doumit käyttää sairaanhoitajista sanaa sankari. Kriisin hetkellä sairaanhoitajan työn syvin olemus tulee Doumitin mukaan erityisesti näkyviin. He ovat terveydenhuollon selkäranka, joka puolella maailmaa. Viesti on selkeä: ammattitaitoiseen hoitotyön työvoimaan on panostettava ja heidän oikeuksiaan puolustettava.
ICN:n toimitusjohtaja Howard Catton tiivistää eri puolilla maailmalla todistamansa suunnattoman rohkeuden ja potilaiden etusijalle laittamisen: ”Sairaanhoitaja ei pakene katastrofia, vaan juoksee sen keskelle, uhreja kohti, auttamaan”.
Myrna Doumitin mukaan libanonilaisilla sairaanhoitajilla on yksi erityisominaisuus: joustavuus. Se on väistämättä kasvanut, kun 40 vuoden ajan kansa on elänyt koko ajan enemmän tai vähemmän sodan keskellä. Esteen tullessa se ylitetään, sirpaleet siivotaan uuden aamun tullen. Silti ei voi vähätellä traumaa, jonka tämä tilanne on hoitohenkilökunnalle aiheuttanut.
Vaikka tohtori Doumit on elänyt ikänsä sodan keskellä, tällaista tuhoa hän ei ole nähnyt. On kuin joka talossa olisi räjähtänyt pommi.
ICN avustaa Libanonin sairaanhoitajaliittoa katastrofirahastonsa kautta. Howard Catton sanoo, että Libanonin sairaanhoitajat eivät ole yksin. Kansainvälisenä yhteisönä olemme rinnalla ja tukena.
Yllä oleva on lyhennetty ja koostettu vapaasti suomentaen ICN:n tiedotteesta 13.8.2020.
Lue alkuperäinen tiedote kokonaan.
