Lantion alueen luukasvaimet sekä muut erityisen haastavat tapaukset hoidetaan HUSin Tukielin- ja plastiikkakirurgian tulosyksikössä Meilahden siltasairaalassa Helsingissä. Asiantuntijasairaanhoitaja Eveliina Kesijärvi pitää yhteyttä potilaisiin jopa vuosien seurantajakson ajan.
Luutuumoriyksikkö on pieni mutta tehokas tiimi.
– Itse olen tässä asiantuntijasairaanhoitajana, on osastosihteeri ja kolme lääkäriä. Tiiviisti tehdään yhteistyötä ja jokaisen työpanos on ensiarvoisen tärkeä, kertoo Eveliina Kesijärvi.
Luukasvaimet ovat harvinaisia sairauksia. Kaikista ihmisen kasvaimista vain noin 0,2 prosenttia on luukasvaimia. Pahanlaatuisia luukasvaimia todetaan Suomessa noin 50 vuosittain.
– Meille tulee melkein tuhat lähetettä vuodessa. Onneksi harvoin on kyse pahanlaatuisesta luukasvaimesta, Kesijärvi sanoo.
Luukasvaimia hoidetaan yliopistosairaaloissa. Siltasairaalaan on keskitetty erityisesti lantion alueen luukasvainten hoito, sekä kaikkein vaativimmat tapaukset. Potilaiden hoito on moniammatillista esimerkiksi onkologian, radiologian, fysioterapian ja psykososiaalisen tuen yksikön kanssa. Hoito riippuu diagnoosista ja seuranta sekä diagnoosista että annetusta hoidosta.
– Meillä HUSissa tehdään leikkaushoito, mutta jos potilas tarvitsee solunsalpaaja- tai sädehoitoa, niitä voidaan mahdollisesti antaa myös omalla alueella, Kesijärvi sanoo.
Potilaiden tautiseuranta voi kestää 5–10 vuotta. Jos potilaalle on asetettu proteesi, seuranta voi olla luutuumoriyksikössä elinikäinen.
Kun potilas saa lähetteen yksikköön, Kesijärvi on usein hänen ensikontaktinsa. Työhön liittyy paljon hoidon koordinointia.
– Kun potilaat tulevat ympäri Suomen, se vaatii aika paljon selvittelyä ja järjestelyjä, että potilaat pääsevät tutkimuksiin, leikkaukseen ja tapaamisiin. Lisäksi on potilaiden seurannan koordinointia sekä potilaan ja omaisten ohjaamista ja tukemista, Kesijärvi sanoo.
Potilaat soittelevat usein erinäisistä oireista ja huolenaiheistaan.
– Potilaiden ohjaaminen vaatii hienotunteisuutta, herkkyyttä ja kykyä pysyä itse rauhallisena ja empaattisena vaikka kohtaakin vaikeitakin asioita. Samalla on pysyteltävä johdonmukaisena, Kesijärvi sanoo.
Luukudosnäytteen otto on päiväkirurginen toimenpide
Luutuumorista puhutaan, jos röntgenkuvassa näkyy luumuutos, jonka alkuperää tai luonnetta ei vielä tiedetä. Osa luutuumoreista on varsinaisia luukasvaimia ja osa on luukasvaimen kaltaisia luumuutoksia. Luukasvaimet voivat olla luustolähtöisiä tai luuhun levinneitä kasvaimia, jotka jaetaan edelleen hyvänlaatuisiin ja pahanlaatuisiin kasvaimiin.
Jos kuvantamistutkimuksilla ja kliinisillä tutkimuksilla ei päästä diagnoosiin, tehdään tietokonetomografialla ohjattu biopsia. Se voidaan tehdä myös magneetti- tai ultraääniohjatusti. Jos nousee epäilys pahanlaatuisesta luukasvaimesta, diagnoosin tekemiseen vaaditaan biopsia.
Näytteenotto suunnitellaan kasvaintyöryhmissä, joissa määritellään optimaalinen kohta näytteenottoon, suunnitellaan reitti, näytemateriaalin määrä ja käsittelytapa. Näyte otetaan edustavimmasta kohdasta aktiivista kasvainaluetta. Näytteeseen tarvitaan riittävästi soluja, jotta patologi pystyy sen tutkimaan. Suunnittelu on tärkeää myös siksi, että näytteenottoreitti vaikuttaa myös mahdolliseen leikkaushoitoon ja lopputulokseen.
Näytteenotto on päiväkirurginen toimenpide. Potilas saapuu aamulla vuodeosastolle, ja sieltä kuvantamisyksikköön, jossa näytteenotto tapahtuu. Radiologi ottaa näytteen paksuneulalla. Toimenpide kestää puolesta tunnista puoleentoista. Jos näytteen ottaminen ei onnistu paikallispuudutuksessa, mukana on myös anestesiatiimi.
Röntgenlääkäri, joka näytteen on ottanut, määrää potilaalle seurannan ja vuodelepoajan. Se on yleensä kahdesta neljään tuntia, riippuen potilaasta ja biopsian ottokohdasta. Vuodeosastolla seurataan potilasta mahdollisten komplikaatioiden varalta. Seurannassa otetaan huomioon potilaan yleisvointi ja hemodynamiikan seuranta. Myös pistoaluetta seurataan: tuleeko alueelle esimerkiksi vuotoa tai turvotusta?
Näyte menee samana päivänä patologian laitokselle tutkittavaksi. Jos epäillään pahanlaatuista luukasvainta, vastaus pyritään selvittämään nopeasti, jopa parissa päivässä.
Teksti Mari Schildt
Kuva Leena Koskela
Artikkeli on julkaistu hieman tiiviimpänä versiona Sairaanhoitaja-lehdessä 6/2023. Lue digilehteä jäsen- tai tilausnumerollasi.
Tutustu tarkemmin Sairaanhoitaja-lehteen. Lue verkkosivuilla aiemmin julkaistuja Sairaanhoitaja-lehden avoimia juttuja.
