THL:n pääjohtaja, epidemiologiaan erikoistunut virologi, Mika Salminen on yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka usein puheissaan asettuu sairaanhoitajien ja hoitotyön puolestapuhujaksi. Salminen sanookin, että Ihmisen parhaaksi -raatiin kuuluminen on hänelle kunniatehtävä.
Sairaanhoitajat ansaitsevat Salmisen mukaan työstään kaiken mahdollisen tunnustuksen. Hän kertoo usein kiinnittäneensä huomiota sairaanhoitajien monitaitoisuuteen. Salminen mainitsee rekrytoineensa useita sairaanhoitajia uransa varrella paitsi Suomessa myös Euroopan tautivirastossa työskennellessään.
- Niitä rekrytointeja en ole koskaan joutunut katumaan, päinvastoin.
Covid-pandemian aikana tehdyssä dokumentissa Salminen kommentoi silloin vallinnutta tilannetta sanomalla, että ei hoitotyöstä ja sairaanhoitajista voida loputtomasti säästää.
- Lause on tänä päivänä yhä enemmän totta, varsinkin jos katsoo väestöennustetta, Salminen vahvistaa.
Hän sanoo, ettei aina ymmärrä yhteiskunnallisen puheen painottumista lääkärille pääsyyn.
- Tosiasiassa ihmiset eivät saisi hoitoa, jos sairaanhoitajia ei olisi. Sairaanhoitajat tekevät suurimman osan ihmisten hoidosta meillä Suomessa. Monissa muissa maissa systeemi on lääkäripainotteinen, mutta meillä sairaanhoitajat ovat tukijalka, jonka varassa terveydenhuoltojärjestelmämme joko seisoo tai kaatuu. Koko ammattikunnan rooli niin yhteiskunnallisesti kuin palvelutarjonnan näkökulmasta on merkittävä, Salminen painottaa.
Tästäkin syystä hän sanoo suhtautuvansa 5000 euron Ihmisen parhaaksi -tunnustuksen jakamiseen ja valitsijaraatiin kuulumiseen erityisen lämpimästi.
Sairaanhoitajat ovat huoltovarmuuden ytimessä
Mika Salminen jakaa Suomen Sairaanhoitajien ajatuksen siitä, että sairaanhoitajat ovat huoltovarmuuden ytimessä, mutta toteaa samaan hengenvetoon, että huoltovarmuuskokonaisuuden kehittäminen on kesken yhteiskunnassamme.
- On päivänselvää, että sairaanhoitajien osuuden tulee olla merkittävä, kun koulutetaan henkilökuntaa kriisejä varten. Tällöin muodostetaan samalla tiimejä, jotka tositilanteessa vastaavat toiminnasta, Salminen sanoo.
Covid-pandemiasta ei olla Salmisen mukaan otettu kaikkea oppia. Se hänen mukaansa opittiin, että ihmisten pelko uuden edessä on valtava. Myös se kävi selväksi, että rakenteet maiden välillä ovat yllättävän heikkoja. STM:n tekemän jälkiarvioinnin mukaan varautumiseen tulee satsata enemmän.
- Jos puolustusvoimien varautumista hoidettaisiin samalla tavalla kuin terveydenhuollon, meillä ei olisi mitään, Salminen sanoo.
Salmisen mukaan terveydenhuoltojärjestelmässä pitäisi olla riittävästi löysää. Hän vertaa jälleen puolustusvoimiin:
- Puolustusvoimien olemassaolo perustuu siihen, että he pitävät yllä valmiuttaan. He ovat olemassa sitä varten, että heitä saatetaan tarvita. Tällaista varautumismahdollisuutta kaivattaisiin ehdottomasti myös terveydenhuoltoon.
Suomen terveydenhuollon kriisimallissa samat toimijat toimivat myös kriisin aikana. Tällöin kaikki normaali toiminta laitetaan jäähylle kriisin ajaksi.
- Ongelmana tässä on se, että malli toimii vain lyhyen aikaa. Normaalitoimintaa ei voi loputtomasti siirtää myöhemmin hoidettavaksi, Salminen kuvaa.
Seuraava pandemia voi Salmisen mukaan tulla koska vaan. Tänä vuonna, ensi vuonna tai ei seuraavaan 30 vuoteen.
Suomen Sairaanhoitajien Ihmisen parhaaksi -tunnustusta on jaettu vuodesta 2008 lähtien. Tunnustus voidaan myöntää henkilölle tai taholle, joka on merkittävällä tavalla edistänyt väestön hyvinvointia ja terveyttä. Tunnustus jaetaan vuosittain Sairaanhoitajapäivillä. 5000 euron arvoisen tunnustuksen lahjoittaa Suomen Sairaanhoitajat. Vuoden 2025 tunnustuksen hakuaika on 9.6.–6.9.
Teksti: Eva Agge, Kuva: THL
