Siirry sisältöön
Sairaanhoitajapäivät Liity jäseneksi Asiointipalvelu

Mitä tehosairaanhoitaja tekee? Toinen osa.

Asiantuntija Liisa Karhe kuvaa potilaan hoitamista teho-osastolla. Sinä pääset seuraamaan sairaanhoitajan työtä aitiopaikalta. Tässä blogissaan Karhe jatkaa tehosairaanhoitajan työn kuvaamista.

Tehosairaanhoitajan on osattava toimia nopeasti

Kolmospaikan potilaan tila heikkenee yllättäen sydämen rytmin muuttuessa ja paineiden laskiessa, jolloin sairaanhoitajan on tulkittava muutos ja lääkittävä potilasta ohjeen mukaan. Usein sitä pompahtaa sairaanhoitajan omakin sydän, kun potilaan sydän jättää lyöntejä väliin. Adrenaliini alkaa virrata sairaanhoitajankin elimistössä ja tarkkaavaisuus virittyy korkeimmalle tasolle. Joskus työvuoro saattaa olla potilaan elvyttämistä ja kun rytmi saadaan takaisin, tuntuu kuin olisi voitettu yhdessä. Välillä taistellaan potilaan elämän puolesta pitkäänkin ja joudutaan luovuttamaan kuoleman edessä.  Kun potilas lähtee, laskeutuu potilashuoneeseen kunnioittava hiljaisuus, ei tee mieli puhua, vaan toimitaan hiljaa. Kirjataan, lopetetaan lääkitykset, irrotetaan laitteet ja laitetaan vainaja valkoiseen paitaan, taitellaan lakana peitoksi ja usein risti lakanan poimuilla vainajan rinnalle. Toisinaan sairaanhoitaja saattaa hakea kahvihuoneen kukkakimpusta ruusun vainajan rinnalle. Läheiset saavat itse päättää haluavatko tulla katsomaan vainajaa. Jos ja kun he usein tulevat, konkretisoituu sairaanhoitajallekin se, että jonkun rakas läheinen on poissa. Sairaanhoitaja pyyhkii silmäkulmaansa, ja joskus on mentävä omaan rauhaan hetkeksi huokaisemaan. Lasten kuolema ottaa kovimmille, koska lasten ei pitäisi kuolla. Tällä kertaa sairaanhoitaja soittaa teholääkärille ja kertoo havainnoistaan. Kymmenen minuutin hoitosession jälkeen tilanne rauhoittuu ja sairaanhoitaja voi jatkaa siitä, mitä oli tekemässä.

Tehohoitopotilasta saatetaan kuljettaa kuvauksiin hyvin kaukanakin sijaitsevalle kuvantamisosastolle ja osa kuvista voidaan ottaa potilaan sängyn vierellä. No niinpä tässäkin vuorossa potilasta on tarkoitus käyttää CT-kuvauksessa. Voitte vain kuvitella, millaista on lähteä letkuviidakon ja laitteiden kanssa kuljetukseen. Tehohoitopotilaan kuljetus on aina riski, ja siksi kuljetus on suunniteltava hyvin. Kuljetukseen tarvitaan usein useampia henkilöitä. Lääkäri tulee usein mukaan, jos potilaan vointi on epävakaa. Kuljetus on valmisteltava ja suunniteltava hyvin, jotta kaikki tarvittava on varmasti mukana. On varauduttava siihenkin, että matkalla tulee hätätilanne. Kuvauksen jälkeen teho-osastolle palattaessa potilaan kaikki letkut ja laitteet on järjesteltävä ja tarkistettava uudelleen. Potilaan luona hyörii ajoittain paitsi teholääkäreitä, myös eri erikoisalojen lääkäreitä. Sairaanhoitajan on oltava koko ajan tietoinen, mikä potilaan tilanne on ja pidettävä myös lääkärit ajan tasalla potilaan voinnista. Tehosairaanhoitajan työ on hyvin kiinteää yhteistyötä lääkärin kanssa. Potilaalle saatetaan tehdä toimenpiteitä, joissa sairaanhoitaja avustaa ja vastaa useimmiten tarvikkeiden ja välineiden paikalla olosta ja potilaan voinnin tarkkailusta, jollei itse ole mukana tai tekemässä toimenpidettä. Ja teho-osastollahan näitä toimenpiteitä riittää.

On osattava ennakoida

Sairaanhoitaja käy pitkin vuoroa läpi potilaan asioita varmistaen, että on itse ajan tasalla siitä, mitä kaikkea on menossa ja tulossa. Kiire ja potilaan muuttuva avun tarve muuttavat aina suunnitelmia. Tauolle lähtiessä sairaanhoitajan on raportoitava perustietojen lisäksi tärkeimmät huomioitavat asiat toiselle huoneen sairaanhoitajalle. Välillä tauolta pitää tulla takaisin ennen aikojaan, jos potilaan voinnissa tapahtuu sellaista, johon tarvitaan potilaan hyvin tuntevaa sairaanhoitajaa. Sairaanhoitajan on oltava koko ajan askel tai mieluummin useampi askel edellä, jotta hän voi ennakoida ja varautua tilanteisiin. Kokenut ja taitava potilaan tunteva sairaanhoitaja usein aavistaa potilaan tilassa tapahtuvia muutoksia, ennen kuin ne edes tulevat esiin. Tehosairaanhoitajan on viritettävä kaikki aistit käyttöön, on nähtävä, kuultava, tunnettava, tunnusteltava, haistettava ja aistittava, varauduttava ja kuunneltava potilasta, läheisiä, laitteita, kollegoita ja moniammatillista tiimiä. Samaan aikaan potilashuoneen puhelin soi, ovikello soi ja uusia potilaita tulee osastolle. Toisessa potilashuoneessa potilas voi huonosti ja sinne tarvitaan apua. Työnjakoa joudutaan muuttamaan, joku saa toisen potilaan ja toinen menee vastaanottomaan uutta potilasta. On oltava koko ajan valmiina elämään tilanteen mukaan, koko ajan valmiina priorisoimaan. Riittämätön henkilöstövahvuus näkyy hyvin pian teho-osastolla potilaiden hoidossa. Oikea ja ennakoiva resursointi onkin kaiken tehohoidon perusta.

On oltava monessa paikassa samaan aikaan

Kolmospaikalla sairaanhoitaja vastaa puhelimessa huolestuneiden läheisten kysymyksiin ja pyrkii antamaan mahdollisimman ajantasaista tietoa potilaan voinnista. Sairaanhoitaja huolehtii myös läheisen jaksamisesta, sillä läheinen ei akuutin huolen painamana muista aina huolehtia itsestään. Sairaanhoitajan työ keskeytyy jatkuvasti huoneessa, jossa on useita potilaita. On käytävä auttamassa viereisen paikan potilaan käännössä, hakemassa tarvikkeita, käytävä neuvomassa uudempaa kollegaa ja niin edelleen. Aina jokin asia jää kesken ja siihen pitäisi muistaa palata. Potilas saattaa oksentaa tai ripuloida ja potilaan asentoa käännetään säännöllisesti useita kertoja vuorossa. Kääntämiseen tarvitaan toinen, kolmas ja jopa kuudes tai kahdeksas kollega. Osastolla on oltava riittävästi irrotettavissa olevia sairaanhoitajia. Ei voi tai ei saa olla niin, että osaston henkilökuntamäärä ei mahdollista potilaan kääntämistä, elvytystä tai sairaanhoitajan liikkumista toisten kollegojen avuksi.

Useinkaan asiat eivät tapahdu kauniisti vuorollaan, vaan niin, että tehosairaanhoitajan pitäisi olla monessa paikkaa yhtä aikaa. Sairaanhoitajan on hallittava aikaa ja tehtäviä. Jossain kohtaa iskee tilanne, jossa esimerkiksi kolme elvytyshälytystä on yhtä aikaa, tai uusia potilaita tulee useampia samaan aikaan. Tehtäviä on priorisoitava ja aikatauluja on sovitettava jatkuvasti yhteen kollegojen, lääkärien ja muiden ammattilaisten kanssa, mutta yllätykset laittavat ne liian usein uusiksi. Omasta työstä pitää osata joustaa, työtä ja tehtäviä arvioida jatkuvasti uudelleen. Ihmeisiin ei tehohoitajakaan pysty, vaikka niitä häneltä usein tunnutaan odotettavan. Työvuorossa ehtii tehdä vain rajallisen määrän asioita, oli kuinka nopea ja ammattitaitoinen tahansa. Kiireisten vuorojen väliin tarvitaan rauhallisempia vuoroja, sillä kukaan ei jaksa jatkuvaa kaaosta. Jos kaoottisia tilanteita on jatkuvasti, sairaanhoitajan tarkkaavaisuus häiriintyy ja virheiden määrä kasvaa.

Rankkojen hetkien jälkeen on huokaistava

Potilaan läheisten surun kohtaaminen tuo potilaan elämäntilanteen iholle. Työvuorossa pitäisi olla mahdollista olla hetki rauhassa sen jälkeen, kun olet saattohoitanut potilaan, kohdannut läheisensä menettäneet tai ollut osallisena jossain traumaattisessa tai poikkeuksellisen raskaassa tilanteessa. Potilaat saattavat olla sairauden tai huumaavien aineiden seurauksena aggressiivisia ja arvaamattomia tai masentuneita ja ahdistuneita, lamaantuneita tai levottomia, huolestuneita tai tiedon janoisia, turvattomia, pelokkaita, häpeissään tai uhmakkaita. Jokaisen heistä sairaanhoitajan tulisi kohdata tavalla, joka auttaisi potilasta siinä tilanteessa. Sairaanhoitaja menestyy työssään, jos hän on hyvä ihmistuntija ja osaa kohdata erilaisia ihmisiä erilaisissa tilanteissa ja tunnetiloissa. Jos potilas näissä tilanteissa ohitetaan, hän saattaa kokea jäävänsä yksin eikä tule autetuksi. Tämä saattaa heijastua hänen kokemuksiinsa ja toipumiseensa.

On äärimmäisen tärkeää, että sairaanhoitajat voivat jakaa myös keskenään kokemuksiaan ja toisen työvuoron tilanne ymmärretään. Vaikka olisi kuinka rankka työvuoro, sen voi jaksaa, jos työporukka puhaltaa yhteen hiileen. Työnohjaukseen tulisi olla mahdollisuus ennaltaehkäisevästi eikä vasta sitten, kun on jo kasautunut liian paljon käsittelemätöntä taakkaa harteille.

Kokenut sairaanhoitaja antaa enemmän

Kaiken potilashoidon ja kirjaamisen lisäksi on paljon välillistä huolehtimista työyksikössä. Sairaanhoitajat asiantuntijoina kantavat vastuuta työnsä kehittämisestä, organisoinnista, ohjeistamisesta, kouluttamisesta, perehdyttämisestä ja opiskelijoiden ohjaamisesta vain muutamia mainitakseni. Näistä pystyvät vastaamaan vasta kokeneet sairaanhoitajat, jos heille annetaan siihen mahdollisuus. Väitän, että vieraileva sairaanhoitaja vieraassa yksikössä pystyy useimmiten tekemään ehkä maksimissaan vain noin puolet niistä tehtävistä, joita kokenut yksikön sairaanhoitaja kykenee tekemään.

Kun tehosairaanhoitaja on kaikkensa antanut, työvuoron lopussa olo on kuin kuivaksi puristettu märkä rätti. Sairaanhoitaja ei todellakaan enää tarvitse muita työtä häiritseviä asioita rättiä puristamaan. Siksi hyvä työilmapiiri, yhteishenki ja työyhteisö sekä sairaanhoitajan työtä tukevat ja mahdollistavat hoitotyön johtajat ovat aivan perusedellytys.

Työympäristössä tulee pyrkiä vakauteen ja turvallisuuteen

Hoitotyön johtajana ajattelin aina, että oma pyrkimykseni on luoda sairaanhoitajan työhön ennakoitavuutta, vakautta ja turvallisuutta. Jos ne puuttuvat sairaanhoitaja ei voi keskittyä omaan työhönsä. Oman kokemukseni perusteella väitän, että teho-osaston henkilöstön pitäisi olla yli 90 prosenttisesti vakituista henkilöstöä. Tuntuu kuitenkin olevan enemmän kuin vallalla suuntaus, että vakituisten sijaisten määrää halutaan pitää mahdollisimman miniminä ja määräaikaisten sijaisten määrää maksimina tai jossain tapauksessa miniminä sitäkin. Kun sitten pula-aika koittaa, määräaikaiset häviävät ja jäljelle jää vajaus.

Kolmospaikalla sairaanhoitaja on ehtinyt istahtaa vain muutaman kerran kirjaamaan. Kahvitauko tuli missattua CT-reissun takia, mutta sairaanhoitaja käy juomassa mehua. Omat tauot pitäisi priorisoida, mutta se ei ole aina vaan mahdollista. Tämäkin työvuoro hurahti niin nopeaan, että sairaanhoitajasta tuntuu, ettei hän ehtinyt tehdä puoliakaan siitä, mitä ajatteli. Potilas kuitenkin on saanut lääkkeensä ja hoitonsa ja seuraava vuoro tulee jatkamaan loputtomalta tuntuvaa tehtävälistaa. Toivottavasti seuraava työvuoro on rauhallisempi. Sitten taas jaksaa näitä työvuoroja, joissa tietää antaneensa kaikkensa ja vähän enemmänkin.

Lue myös Karhen edellinen tehosairaanhoitajan työtä kuvaava blogi täältä.

Inspiroiduitko tästä? Blogeillamme tuomme sairaanhoitajan äänen kuuluvaksi ja asiantuntemuksen näkyväksi

Liisa Karhe

Asiantuntija | tutkimustoiminta ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen