Jotta kaikki elinsiirtoa tarvitsevat ihmiset saisivat elinsiirteen oikea-aikaisesti, Suomessa tulisi olla noin 30 elinluovuttajaa per miljoona asukasta vuosittain. Tällä hetkellä lähimmäksi kyseistä tavoitetta on päästy vuonna 2016, jolloin Suomessa oli 24 elinluovuttajaa per miljoona asukasta. Elinsiirtoa odottaa noin 550 ihmistä ja vuosittain valitettavasti 5 – 10 prosenttia heistä menehtyy, sillä he eivät ehdi saamaan ajoissa henkeä pelastavaa elinsiirrettä.
1.1.-30.6.2019 elinsiirtoja on Suomessa tehty seuraavasti: munuainen 155, maksa 36, haima 23, sydän 18 ja keuhko 13. Aivokuolleita elinluovuttajia on ollut 76, eläviä munuaisluvuttajia on ollut 13.
Elinluovutuskoordinaattorin tehtävä
Jokaisessa yliopistollisessa- ja keskussairaalassa työskentelee elinluovutuskoordinaattori. Koordinaattori on sairaanhoitaja, joka yhdessä elinluovutuksesta vastaavan lääkärin kanssa vastaa sairaalansa elinluovutustoiminnasta. Työhön kuuluu muun muassa toiminnan suunnittelu, seuranta, kouluttaminen ja laadunvarmistus. Elinluovutustoiminnan seurannalla muun muassa kehitetään toimintaa sekä raportoidaan toiminnasta valvoville viranomaisille. Toimenkuva sisältöineen on määritetty kansallisesti, mutta työnkuva ja työaika kuitenkin vaihtelevat sairaaloiden resurssien mukaan.
Yhteistyö on tärkeää
HUSissa ja TAYSissa on päätoimiset elinluovutuskoordinaattorit, mutta muissa yliopistosairaaloissa koordinaattorit toimivat osa-aikaisina. Yliopistollisen sairaalan koordinaattorin työhön kuuluu myös alueensa keskussairaaloiden kanssa tehtävä yhteistyö ja toiminnan tukeminen. Elinluovutussairaaloissa toimii myös elinluovutustyöryhmä, jonka jäsenet työskentelevät elinluovutustoiminnan kannalta tärkeissä yksiköissä. Yksiköitä, joissa mahdollisia elinluovuttajia hoidetaan, ovat päivystyspoliklinikat, teho-ja valvontaosastot, neurologiset ja neurokirurgiset yksiköt sekä leikkaussali. Tiivistä yhteistyötä tehdään myös ensihoidon kanssa. Näin voidaan taata saumaton yhteistyö, mahdollisen elinluovuttajan katkeamaton hoitopolku sekä jokaisen mahdollisen luovuttajan tunnistaminen.
Elinluovutuskoordinaattorin työ on itsenäistä, ja lähimmät kollegat sijaitsevat usein satojen kilometrien päässä. Yliopistosairaaloiden elinluovutuskoordinaattoreilla on oma tiivis yhteistyöverkosto, ”yo-tiimi”. HUS ja TAYS -alueella toimivat myös omat vastuuhenkilöiden hoitajaverkostot. Päivittäinen toiminta on moniammatillista yhteistyötä sairaalan toimijoiden kesken. Yhteistyössä uusimpana jäsenenä on valtakunnallinen elinluovutuskoordinaattori, lääkäri Anna-Maria Koivusalo. Hänen työhönsä kuuluu toiminnan kansallinen kehittäminen, yhtenäistäminen ja seuraaminen. Pidämme säännöllisesti etäkokouksia, joissa suunnitellaan tulevaa toimintaa ja käydään läpi ajankohtaisia asioita. Viimeksi suunnittelimme tulevan syksyn elinluovutustoiminnan teemaviikkoa ja henkilökunnan asennekartoituksen toteuttamista.
Suomen ainoa elinsiirtokeskus toimii HUSissa. Elinsiirtokoordinaattorit ja elinluovutuskoordinaattorit tekevät tiivistä yhteistyötä, mutta kyseessä on kaksi eri työnkuvaa. Elinsiirtokoordinaattorien tehtäviin kuuluu muun muassa koordinoida irrotusleikkauksen eri vaiheet, irrotusryhmän matkat ja aikatauluttaa irrotus- ja siirtoleikkaukset.
Elinluovutuskoordinaattorin työnkuvaan puolestaan kuuluvat seuraavat kokonaisuudet tehtävineen.
Toiminnan seuranta ja kehittäminen
- Vainajatietojen auditointi, dokumentoinnin seuranta, kansallinen kehittäminen
- Henkilökunnan asenne- ja tietokartoitus
- Elinluovutustoiminnan seuraaminen, tarvittaessa hoitoon osallistuminen
Kouluttaminen
- Oman alueen elinluovutuskoulutusten järjestäminen
- Keskeiset teemat: elinluovuttajan tunnistaminen, hoito ja läheisten tukeminen
- Oppilaitosyhteistö: luennot, opinnäytetyöt, tapahtumat
- Kokemusasiantuntijatoiminta (elinsiirron saaneen ja/tai elinluovuttajan läheisen tarinat
- Verkkomateriaali: Duodecim, Terveyskylä (Aivotalo, Elinsiirtotalo, 2020 ammattilaisosiot)
Moniammatillinen yhteistyö ja verkostoituminen
- Elinluovutuskoordinaattori on sairaalan yhteyshenkilö
- Monenlaiset yhteistyö- ja kehittämistyöryhmät
- Paikallinen, alueellinen ja kansallinen yhteistyö
- Elinluovutussairaalat ja niiden eri yksiköt, Kudospankki, potilasjärjestöt, sairaalapastorit ja kriisityöntekijät, ensihoito, laboratoriot, viestintä, Terveyskylä
- Elinsiirtokeskus
Koordinaattorin työpäivä
Työpäivien sisältö vaihtelee suuresti. Suunnittelemme ja järjestämme tulevia koulutuksia oman tai ERVA-sairaalan henkilökunnalle tai oppilaitoksiin. Osallistumme kokouksiin yhteistyötahojemme kanssa. Perehdymme, ylläpidämme ja päivitämme hoito-ohjeita sekä tiedotamme niistä. Toisinaan voimme olla teho-osastolla hoitamassa elinluovuttajaa tai varmistamassa hoidon toteutusta. Seuraamme sairaalan toimintaa tarkastamalla toteutuneiden luovuttajien hoitoketjun sujuvuutta ja sairaalan luovutuslukuja. Lisäksi tarkastamme, ettei yhtään mahdollista elinluovuttajaa ole menetetty (vainaja-auditointi) ja raportoimme toiminnasta valtakunnalliselle koordinaattorille. Iso osa työnkuvaa on juuri elinluovuttajien tunnistamisen kehittäminen ja kouluttaminen sekä toiminnan laadunhallinta.
Työ on…
Työ on vastuullista ja yhteistyökumppaneita on paljon. Työn vaihtelevuus ja monipuolisuus tekevät siitä antoisaa. Samaan aikaan on muistettava, että elämän surullinen puoli on työn joka hetkessä läsnä. Haastavinta elinluovutustoiminnassa on läheisten tukeminen, sillä tilanne, jolloin elinluovutuksesta keskustellaan, tulee äkillisesti ja odottamatta. Läheisten tukemiseen kiinnitetään erityistä huomiota ja usein hyödynnetään muun muassa sairaalapastorin ja kriisityöntekijöiden ammattitaitoa. Osa sairaaloista lähettää omaisille kirjeen, osa soittaa heille jälkipuheluita, joissa keskustellaan läheisten jaksamisesta, kerrataan vainajan hoitojaksoa ja keskustellaan elinluovutuksesta. Läheiset saavat halutessaan tietää, mitä elimiä luovuttajalta on irrotettu, mutta elinsiirteidensaajien henkilöllisyys on vain Elinsiirtokeskuksella tiedossa. Jokainen sairaala sopii omat käytäntönsä ja yhteydenottotapansa.
Palkitsevinta työssä on kuulla elinsiirteen saaneiden kokemuksia. Raskaassa työssä auttaa jaksamaan myös elinluovuttajien omaisten surun keskellä kokema lohtu siitä, että menehtynyt omainen on voinut elin- ja kudosluovutuksellaan pelastaa useita vaikeasti sairaita ihmisiä.
Viikolla 41 vietetään kansallista elinluovutustoiminnan teemaviikkoa. 12.10.2019 on Euroopan elinsiirtopäivä
Teksti:
HUS elinluovutuskoordinaattori Kukka Nurmi,
TAYS elinluovutuskoordinaattori Salla Salin,
KYS elinluovutuskoordinaattori Eija Vaskelainen.
Kuva Shutterstock
