Hoitajamitoituskeskusteluun herättiin viimein keväällä, kun uutiset ikäihmisten törkeistä laiminlyönneistä hoivakodeissa tulivat ilmi. Sairaanhoitajaliitto on jo pitkään peräänkuuluttanut ikäihmisten laadukasta hoitoa, mutta huudot ovat kaikuneet kuuroille korville. Nyt sitovaa hoitajamitoitusta ollaan tuomassa lakiin, vielä on ratkaisematta mistä löytyy tarvittava hoitajamäärä ja rahat.
Pelkkä hoitajamitoitus ei kuitenkaan takaa hoidon ja hoivan laatua. Ympärivuorokautista hoitoa tarvitsevat ikäihmiset ovat usein monisairaita. Tarpeisiin vastaaminen edellyttää erikoisosaamista, kokonaisvaltaista hoitoa sekä moniammatillista yhteistyötä. Sairaanhoitajien osaamisen hyödyntämisellä vältetään turhia päivystyskäyntejä sekä sairaalahoitopäiviä. Ikäihmisten hoitoon tarvitaan korkeasti koulutettuja osaajia, erityisosaamista ja kokemusta. Hoitohenkilöstöllä tulee olla osaamista arvioida hoidon tarvetta ja kiireellisyyttä, antaa palveluohjausta yksilöllisen toimintakyvyn tukemisessa ja arjessa pärjäämisessä. Osaamisen ylläpitäminen ja kasvattaminen edellyttävät täydennyskoulutusta.
Mitoituksen tulee perustua aina ikäihmisten palvelutarpeeseen ja hoitohenkilöstön osaamiseen. Tarvitaan joustavuutta, sillä samankin ikäihmisen hoidon ja hoivan tarve vaihtelee. Selkeällä työnjaolla ja joustavalla hoitajamitoituksella turvataan ikäihmisten hyvinvointi ja elämänlaatu. Mitoituksen tulee sisältää vain koulutetun hoitohenkilöstön välittömään hoitotyöhön käytetty aika, eikä siihen tule laskea avustavan henkilöstön eikä esimiesten hallinnollista työtä.
Dimensioneringen ska grunda sig på servicebehovet och personalens kunnande
Man vaknade till slut till sjukskötardimensioneringen på våren när nyheter om grova försummelser i äldrevården kom ut. Sjuksköterskeförbundet har redan länge efterlyst kvalitetsvård för äldre men ropen har skallat för döva öron. Nu håller man på att skriva in bindande sjukskötardimensionering i lagen, utan att man ännu avgjort varifrån det nödvändiga antalet sjukskötare och pengarna ska tas ifrån.
Enbart sjukskötardimensionering garanterar ändå inte kvaliteten på vård och omsorg. Äldre som behöver dygnet runt-vård är ofta mångfaldigt sjuka. Att svara mot behoven kräver specialkunnande, helhetsinriktad vård samt multiprofessionellt samarbete. Genom att utnyttja sjukskötarnas kunnande undviks onödiga jourbesök och vårddagar på sjukhus. Vårdpersonalen bör ha kunnande att bedöma vårdbehov och brådska, ge servicehandledning för att stödja individuell funktionsförmåga och klara sig i vardagen. Upprätthållande och utökande av kunnandet kräver fortbildning.
Dimensioneringen bör alltid grunda sig på de äldres servicebehov och personalens kunnande. Det behövs smidighet då även samma äldre persons behov av vård och omsorg varierar. Med klar arbetsfördelning och smidig sjukskötardimensionering tryggas äldres välbefinnande och livskvalitet. Dimensioneringen bör innehålla enbart den utbildade vårdpersonalens omedelbart för vårdarbete använda tid och där ska inte medräknas hjälppersonalens eller chefernas administrativa arbete.
