Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitajien sääntömääräinen kevät kokous

Yhdistyksen varsinainen kokous järjestetään Luovi-Kasarmilla 6.4.2024 klo 15:00. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat ja henkilövalintoja (hallituksen varajäsenen valinta, sekä Suomen Sairaanhoitajat ry:n valtuuston varajäsenen valinta). Kokoukseen voi osallistua kaikki yhdistyksemme jäsenet.

Kokouksen jälkeen ruokailu ravintola Kasarmissa. Ruokailemaan mahtuu 50 ensimmäistä ilmoittautunutta jäsentä.

Kokouksen ja ruokailun jälkeen meille on varattu brittiläisen Alan Ayckbournin komediallinen trilleri ”Yhdistävät ovet” Oulun Työväen Näyttämöllä (Upseerinkatu 4, 90130 Oulu), johon mahtuu 50 ensimmäistä ilmoittautunutta. Esitykseen perimme 10€ omavastuun ellet ilmoittautumisen yhteydessä ilmoita, että et osallistu siihen.

Pakollinen ilmoittautuminen kokoukseen, joka sisältää ruokailun ja teatteriesityksen.

Ilmoittautuminen tapahtuu tämän sivuston kautta

Jälleen on tullut aika ehdottaa vuoden 2023 Naima Kurvinen tunnuksen saajaa.

TUNNUKSEN KRITEERIT:

• Vuoden Naima Kurvinen on Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitajat ry:n jäsen.

• Hän on edistänyt esimerkillisesti hoitotyötä, koulutusta, hallintoa tai näyttöön perustuvuutta.

• Hän on ammatillinen ja vahva esimerkki kollegoilleen sekä jakaa mielellään hoitotyön osaamista eteenpäin.

• Hän kohtaa kannustavasti niin opiskelijat kuin eri ikäiset kollegansakin. Hänen ammattitaitoinen osaamisensa potilaan/asiakkaan kohtaamisessa herättää positiivista huomiota.

• Hän on ylpeä ammatistaan ja edistää väestön terveyttä kehittäen ja toteuttaen hoitotyötä innovatiivisesti omassa työssään.

• Hän on osaaja ja oman työnsä asiantuntija, jolle potilas/asiakas on aina tärkein. Hän kykenee kohtaamaan potilaat/asiakkaat kulttuuritaustan huomioiden.

• Hän jakaa tietotaitoaan auliisti ja näkee kollegiaalisen osaamisen hoitotyöhön liittyvänä voimavarana.

• Hän on innostunut kehittämään itseään ja työtään, tuo uutta tietoa ja on valmis jakamaan osaamistaan työyksikköönsä ja tarvittaessa laajemmallekin.

Ehdota vuoden 2023 Naima Kurvista alla olevan lomaakkeen kautta 31.1.2024 mennessä.

Valintakriteerit

Vuoden 2022 Naima Kurvinen -tunnustuksen saajan tulee täyttää alla olevat kriteerit.

Vuoden Naima Kurvinen on Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitajat ry:n jäsen.

Hän on edistänyt esimerkillisesti hoitotyötä, koulutusta, hallintoa tai näyttöön perustuvuutta.

Hän on ammatillinen ja vahva esimerkki kollegoilleen sekä jakaa mielellään hoitotyön osaamista eteenpäin.

Hän kohtaa kannustavasti niin opiskelijat kuin eri ikäiset kollegansakin. Hänen ammattitaitoinen osaamisensa potilaan/asiakkaan kohtaamisessa herättää positiivista huomiota.

Hän on ylpeä ammatistaan ja edistää väestön terveyttä kehittäen ja toteuttaen hoitotyötä innovatiivisesti omassa työssään.

Hän on osaaja ja oman työnsä asiantuntija, jolle potilas/asiakas on aina tärkein. Hän kykenee kohtaamaan potilaat/asiakkaat kulttuuritaustan huomioiden.

Hän jakaa tietotaitoaan auliisti ja näkee kollegiaalisen osaamisen hoitotyöhön liittyvänä voimavarana.

Hän on innostunut kehittämään itseään ja työtään, tuo uutta tietoa ja on valmis jakamaan osaamistaan työyksikköönsä ja tarvittaessa laajemmallekin.

Ehdota vuoden 2022 Naima Kurvista alla olevan lomaakkeen kautta 31.1.2023 mennessä (ilmoitus aikaa jatkettu).

Sairaanhoitajapäivien ajankohta on 11.–12.10.

Sydämellisesti tervetuloa virtuaalisesti järjestettäville Sairaanhoitajapäiville! Sairaanhoitajapäivät on vuosittainen hoitotyön huipputapahtuma, jota on järjestetty vuosikymmenien ajan.

Uudistuneiden päivien ohjelma on monipuolinen ja hyvin ajankohtainen. Ilolla ilmoitammekin 11.10.2021 livelavan valovoimaiset päätähtemme Perttu Pölösen ja Asta Raamin.

Taiteen tohtori Asta Raami on intuitiotutkija, kouluttaja ja tietokirjailija. Asta on kirjoittanut ja ollut osakirjoittajana useissa teoksissa ja kansainvälisissä julkaisuissa, jotka käsittelevät intuition potentiaalin hyödyntämistä opetuksessa, koulutuksessa ja johtajuudessa.

Futuristi ja tietokirjailija Perttu Pölönen valaa tulevaisuususkoa sillä koronaviruksen jälkeen maailma ei tule olemaan entisensä. Nyt tarvitaan optimismia ja rohkeaa uudistumista! Monet läpimurrot ovat nimittäin lähteneet liikkeelle umpikujista. Pessimistit vaikuttavat ehkä fiksuilta, mutta optimistit oppivat. 

Ylpeänä esittelemme toisen päivän livelavan lisävahvistuksemme Ulrika Björkstamin, Hannu Lauerman, Sally Leskisen sekä Helka Pirisen.  

 Näiden ammattilaisten myötä kuulemme lisää resilienssistä, esimiehestä työilmapiirin luojana, miten minimoidaan pandemiatilanteen negatiivisia vaikutuksia suomalaisesta sote-kentästä sekä pahuudesta ihmisessä.

Tapahtuman seuraaminen
Sairaanhoitajapäivien tapahtumaa voi seurata helposti kaikkialta Suomesta ja esityksiin voi palata joustavasti oman aikataulun mukaan jälkikäteenkin.

Opiskelijat, tarkkana! Nyt on oikea hetki liittyä liittoon jos et ole jo jäsen: liiton opiskelijajäsenenä pääset nimittäin tapahtumaan maksutta! Huomaa kuitenkin, että jäseneksi täytyy liittyä ennen ilmoittautumista, joten toimi hyvissä ajoin. Liity liittoon

Kevään edetessä kerromme lisää muista erinomaisista luennoitsijoistamme. Seuraa ilmoitteluamme niin tiedät milloin ilmoittautuminen alkaa ja ohjelma päivittyy!

Marraskuun alku nousee sateisena, mustana ja hämäränä. Istun taas työterveyden infektioaulassa odottamassa vuoroani. Näytteenottaja sanoo harjoitelleensa koronanäytteenottoa paljon vuoden aikana. Hän toimii määrätietoisesti ja rauhallisesti, mutta siitä huolimatta näytteenotto on taas kurja kokemus. Silmät vuotavat polttavia kyyneleitä ja paine tuntuu repivänä otsassa. Tällä kertaa ei yskitä, eikä okseta. Tällä kertaa minua ei pelota. Tällä kertaa mielessäni ei käy valtava myllerys altistuneiden ketjuista tai siitä, ketä olen tavannut, sillä elämä on nykyään taas rajoittuneempaa. Sitäpaitsi, kun oireeni alkoivat, olin jo jäänyt pois työvuorosta muutamaa päivää aikaisemmin lasten sairastumisen vuoksi. Kaupassa tai postissa asioidessa on käytetty maskia ja sairastuessamme tähän flunssa-aaltoon, olemme eristäytyneet vielä tiiviimmin. Saan koronanäytteestä negatiivisen vastauksen illalla, ja vaikka en mielestäni pelännyt vastausta, olen negatiivisesta tuloksesta äärettömän huojentunut.

Marraskuun edetessä Länsi-Pohjan alueella ja paikoin Lapissakin eletään koronan kiihtymisvaihetta. Mummolaan lähdöstä pohjoiseen on siis turha haaveilla lähiaikoina, samoin etelän mummolaan. Puhumattakaan miehen isovanhemmista, jotka ovat eläneet jo yhden yksinäisen kevään suojassa ulkomaailmalta ja nyt yksinäiset ajat näyttävät toistavan itseään. Joulu tulee koko ajan lähemmäs enkä pääse yli siitä ajatuksesta, että korona on jollain tavalla pilannut joulun jo etukäteen. Emme saa tuttua joulupukkia vierailulle, koska korona. En jaksa uskoa, että järjestetään kauneimpia joululauluja. Toivon koko sydämestäni, että koko elämä ei taas pysähdy kotiin, mutta pelkään niin tapahtuvan. Lapset kyselevät, tuleeko taas etäkoulu? Vanhimmat varaavat jo läppäreitä, yksi haluaisi ihan uudet kuulokkeet varmuuden vuoksi ja kolmannen puhelin olisi riittävä koulunkäyntiin, jos näyttö olisi ehyt. Nuo pienet murheet tuovat lähemmäs tavallista arkea, ja ajatus koronasta kääntyy teinien välien selvittelyyn. 

Perehdytykseni leikkaussalissa on kulkenut omalla painollaan ja olen kokenut työni siellä mukavaksi. Sitä varjostaa epävarmuus siitä, saanko olla omassa työpisteessäni viikon tai kuukauden päästä. Saammeko pitää joululomia? Vielä vähän aikaa sitten en halunnut seurata koronatilastoja. Ajattelin, että sitä mitä en näe, ei ole olemassa minun maailmassani juuri nyt. Tällä viikolla koronatilastot tulee tarkistettua useasti, sillä jännitän, kiihtyvätkö koronatartunnat meidänkin sairaanhoitopiirimme alueella. Mitä se tarkoittaisi juuri meidän työyksikössämme? Toivon, että perehdytys olisi minun suojakilpeni, ja saisin jatkaa sen varjolla omalla osastollani koronasta huolimatta, tai juuri sen vuoksi.

Rehellisesti sanottuna, en edes tiedä, riittäisivätkö voimavarani siirtyä uusiin tiloihin ja työtapoihin vielä kerran tälle vuodelle, ehkäpä siirtyisin tutulle lasten teholle, jos sairaalamme tehot tarvitsevat apuja? Hetkittäin koen ajattelevani itsekkäästi ja mietin, että minun pitäisi olla rohkeasti avoin muillekin vaihtoehdoille. En kuitenkaan tiedä, riittääkö aivokapasiteettini enää opetella yhtään uutta kulkureittiä näin suuressa sairaalassa, puhumattakaan harppauksesta erilaiseen hoitotyöhön. Pohdin, ajattelevatko konkarit yhtään samalla tavalla? Riittääkö heidän jaksamisensa? Riittävätkö sinun voimasi vielä? Uskallan jo tässä vaiheessa puhua voimavaroista ääneen, koska tiedän, uskon ja olen nähnyt, että muutkin hoitajat ovat kokeneet koronavuoden raskaana.

Olen kuitenkin jollain ammatistani ylpeällä tavalla tietoinen siitä, että sairaanhoitaja liikahtaa sinne minne pitää, tilanteen niin vaatiessa. Jos käsky liikahdukselle tulee, olen varma, että siitä puhutaan ääneen ja yhdessä toisillemme,  mutta samalla olemme hiljaisia hyväksyjiä. Kohautamme olkiamme, teemme työvuoron loppuun ja valmistaudumme uuteen vuoroon nöyränä ja päättäväisenä. Kollegoita tukien, koska sellainen on sairaanhoitaja. Kollegiaalinen. Muuntautumiskykyinen. Moniosaaja. Somessa hypetetty ja sankarinviittainen rautainen ammattilainen, joka tekee työtään sinisillä valoilla tai ilman. Tiedämme ja ymmärrämme, ettei korona ole meidän vikamme, eikä kollegan vika.  Ja muistatteko, meillähän ei ole muuta vaihtoehtoa, kuin selvitä.

Leikkaussalin suljettujen ovien takana koen välillä eläväni ihan normaalia työarkea. Sellaisessa välittömässä, rennossa ilmapiirissä ja puhtaassa ilmassa, jossa koronaa ei vielä ollut olemassa. Muistatte varmaan sen ajan. Hetkittäin pysähdyn ajattelemaan, että korona on ollut läsnä kohta vuoden. Alkuun korona oli voimakas uhka ja kriisi, nyt tuntuu siltä, että olemme sopeutuneet. Olemme jatkuvassa taisteluvalmiudessa.  Onko tästä kaikesta kuitenkin tullut se uusi normaali? Palautuuko mikään enää ennalleen, ja toisaalta, kannattaako kaikissa asioissa enää palata täysin entiseen? Ajattelen toisinaan myös sitä, että joskus vielä on tultava se päivä, jolloin korona on jäänyt muistoksi hurjana vuotena. Että joskus, kenties vuosikymmenen päästä joku kollegoista kysyy tauolla, että muistatteko vielä sen koronavuoden, olipa se hullua. Ehkä tuoreet hoitajat kuuntelevat ihmetellen ja pohtivat sattuuko heidän urallaan koskaan mitään vastaavaa.

Taukoni alkaa olla lopussa. Laitan viestinä videon lasten isovanhemmille. Videolla näkyy, miten nuorin lapsistani on oppinut sanomaan kolmannen sanansa. Se ei vieläkään ole äiti, vaan ”saurus” ja tarkoittaa dinosaurusta tai lohikäärmettä.

Viimeistä kahvitilkkaa hörppiessäni mietin, miten monta tällaista viestiä mahtuu vielä uralleni sairaanhoitajana? Miten monta onnenhetkeä elän lähes reaaliajassa työpaikallani koronasta johtuen ja siitä huolimatta. Kaikkeen koronakaan ei pysty, sillä toivoa se voi sammuttaa.

Kaiken tämän vuoden jälkeen minä uskon uuteen ensilumeen, jäälyhtyihin, pulkkamäkeen ja joulupukkiin. Koska toivominen ja usko huomiseen on parempaa kuin luovuttaminen.

Sairaanhoitajaliitto kerää sairaanhoitajille sosiaalisessa mediassa ja radiossa tukiviestejä, jotka julkaistaan maanlaajuisesti radiossa. Voit lähettää omat terveisesi sairaanhoitajille ääniviestinä (kesto max. 10 s) numeroon 044 529 0032.

Sairaanhoitajat ovat oman alansa ammattilaisia, joilla on muiden lailla pelko omasta tai läheistensä sairastumisesta. Se mikä näyttäytyy meille sankaruutena, on toisille koulutuksen mukaista työtä, jota tehdään nyt poikkeusoloissa oman terveyden kustannuksella. Työ vaatii korkeaa osaamista ja ammattitaitoa, ja alalle pääsyn ehtona on korkeakoulututkinto. Onneksi, sillä nyt on ensiarvoisen tärkeää, että meitä hoitavat ammattitaitoiset ja koulutetut sairaanhoitajat.

Vaikka sairaanhoitajat ovat korvaamattomia, ei mikään ammattiryhmä ratkaise yksin koronakriisiä. Yhtä lailla muu terveydenhuollon henkilökunta, siivous- ja muu hoitotyötä tukevaa työtä tekevä henkilökunta, varhaiskasvatuksen työntekijät, opettajat ja monet muut ammattiryhmät pitävät huolen siitä, että Suomi palaa raiteilleen mahdollisimman pienin vahingoin, mahdollisimman nopeasti.

Tsemppiviestien lisäksi sairaanhoitajat ja terveydenhuollon muu henkilökunta tarvitsevat nyt kaiken mahdollisen tuen: noudatetaan hallituksen antamia ohjeita, suojellaan riskiryhmiä ja annetaan ammattilaisille työrauha.

On ollut upeaa huomata suomalaisten kollektiivinen arvostus sairaanhoitajia kohtaan. Toimikoot nämä nyt kerättävät viestit lähtölaukauksena sille, että sairaanhoitajien arvostus näkyisi myös konkreettisina tekoina: palkkauksen nostamisena tehtävän vaativuutta vastaavalle tasolle, työmäärän kohtuullistamisena ja työkyvystä huolehtimisena, sillä sairaanhoitajat ovat kiitoksensa ansainneet – niin koronakriisin aikana kuin sen ulkopuolellakin.

Jäsen, kaipaatko piristystä arjen keskelle? ✨ Osallistu hyvinvointiarvontaamme. Jaossa on kaksi lahjakorttia Park Hotel Tornioon (sis. 2 henkilön majoituksen kahdeksi yöksi saunallisessa sviitissä).

Voit osallistua arvontaan sunnuntaina 27.4. klo 23.59 saakka. Voittajaan otetaan yhteyttä henkilökohtaisesti.

Miten voin osallistua?

1️⃣ Olet Suomen Sairaanhoitajien jäsen
2️⃣ Seuraat meitä somessa (Instagramissa ja/tai Facebookissa)
3️⃣ Jätä yhteystietosi alla olevaan lomakkeeseen

Opiskelija, tule Helsingin Kampissa sijaitsevaan Ravintola Teerenpeliin kansainvälisenä sairaanhoitajanpäivänä 12.5. klo 17 alkaen. Luvassa rentoa yhdessäoloa sairaanhoitajaopiskelijoiden kanssa. Myös valmistuneet ovat tervetulleita mukaan. Kyseessä on vapaamuotoinen tilaisuus, ei pukukoodia. Juomat omakustanteisesti, mutta illan aikana on useita juomatarjouksia!

Paikka: Ravintola Teerenpeli, Olavinkatu 2, 00100 Helsinki
Aika: 12.5. klo 17 alkaen

Ei ennakkoilmoittautumista. Tule hengailemaan meidän kanssamme ennen kesäloman alkua!

Lämpimästi tervetuloa keväiseen kukkapajaan! Askartelemme seppeleitä tai hiuskoristeita kestokukista ohjaajan johdolla ja nautimme pientä suolaista kahvin/teen kera.

Tapahtuma järjestetään ke 14.5. klo 18 Spahotelli Casinon Takkahuoneella, ilmoittautuminen 4.5 mennessä oheisella lomakkeella. Tilaisuus on tarkoitettu Savon sairaahoitajien jäsenille ja sen omavastuu on 10 euroa, joka maksetaan ilmoittautumisen yhteydessä Savon sairaanhoitajien tilille FI82 460000 1069 1067 (ilmoittautuminen on sitova omavastuun osalta).

Jäsen, kaipaatko piristystä arjen keskelle? ✨ Osallistu hyvinvointiarvontaamme. Jaossa on kaksi lahjakorttia Kylpylähotelli Kunnonpaikkaan (sis. 2 hlön majoituksen, aamiaisen ja kylpylän käytön).

Pääsiäisen kunniaksi arvonta on käynnissä keskiviikkoon 23.4. klo 23.59 saakka. Voittajaan otetaan yhteyttä henkilökohtaisesti.

Miten voin osallistua?

1️⃣ Olet Suomen Sairaanhoitajien jäsen
2️⃣ Seuraa meitä somessa (Instagramissa ja/tai Facebookissa)
3️⃣ Jätä yhteystietosi alla olevaan lomakkeeseen

Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata hoitokertomuksissa kuvattua polioon sairastuneiden lasten hoitoa Suomessa 1950-luvulla. Tutkimus toteutettiin laadullisena hoitotieteellisenä historiantutkimuksena.

Tiivistelmä

Tutkimuksen tarkoitus: Kuvata hoitokertomuksissa kuvattua polioon sairastuneiden lasten hoitoa Suomessa 1950-luvulla. Tutkimus toteutettiin laadullisena hoitotieteellisenä historiantutkimuksena.

Aineisto ja menetelmät: Pääaineisto kerättiin kesällä 2022 Tampereen kaupunginarkiston Pyynikin kulkutautisairaalan ja Hatanpään sairaalan arkiston polioon sairastuneiden lasten hoitokertomuksista (n=20). Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Täydentävinä lähteinä käytettiin poliotarinoita ja aikalaiskirjallisuutta.

Tulokset: Polioon sairastuneiden lasten hoito Pyynikin kulkutautisairaalassa koostui perushoidosta ja lääkehoidosta. Perushoitoon sisältyi oirekuvan selvittäminen, oireiden tarkkailu, oireenmukainen yleishoito ja toipumisen edistäminen. Lääkehoitoon sisältyi veriarvoja korjaavat lääkkeet, ruuansulatuskanavan toimintaa parantavat lääkkeet, hermoston kautta vaikuttavat lääkkeet ja antibiootit.

Päätelmät: Polioon sairastuneiden lasten hoito Pyynikin kulkutautisairaalassa on ollut hoitotyön kirjausten perusteella lähinnä oireenmukaisesti toteutettua hoitoa, mahdolliset leikkaushoidot ja pidempiaikainen kuntoutus on tapahtunut muualla. Hoitotyön kirjaaminen oli 1950-luvulla niukempaa kuin tämän päivän rakenteellinen kirjaaminen.

Avainsanat: hoitotyön historia, lapset, lasten hoitotyö, polio, poliomyelitis

Mitä tutkimusaiheesta jo tiedetään?

• Suomalaisten poliovirustartunnan saaneiden lasten hoitoa on tutkittu erittäin vähän hoitotieteellisen historiantutkimuksen näkökulmasta.

• Polio tarttuu hengitysteiden tai suun kautta, kulkeutuen suolistoon ja mahdollisesti hermostoon asti aiheuttaen halvausoireita.

• Poliorokotteen ansiosta Suomessa ei ole havaittu poliotapauksia 1980-luvun jälkeen, mutta kansainvälisesti sitä tavataan edelleen.

Mitä uutta tietoa tutkimus tuottaa?

• Tietoa polioon sairastuneiden lasten hoitotyöstä 1950-luvulla.

• Kuvauksen hoitotyön kirjaamisesta 1950-luvun sairaanhoidossa.

• Tietoa hoitotieteellisestä historiantutkimuksesta.

Miten tuloksia voidaan hyödyntää hoitotyön käytännön, koulutuksen, johtamisen ja/tai tutkimuksen kehittämisessä?

• Tutkimustieto auttaa ymmärtämään lapsena polion sairastaneita terveydenhuollon asiakkaita, jotka kärsivät edelleen polion myöhäisoireyhtymästä tuottamalla tietoa heidän lapsuudessaan saamasta hoidosta.

• Tutkimus tuottaa tietoa historiantutkimusmenetelmän soveltamisesta hoitotieteellisessä tutkimuksessa.

• Tutkimuksen tuottaman tiedon avulla voidaan tarkastella hoitotyön kirjaamisen kehittymistä ja sen merkitystä hoitotyössä.

Julkaisemme käytännön hoitotyötä palvelevaa Tutkiva hoitotyö -tiedelehteä, jotta sinä pysyisit helpolla tavalla kärryillä uusimmista tutkimuksista. Lehti on vain jäsenille. Liity jäseneksi 

Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli selvittää psykiatrisen hoitohenkilökunnan osaamisen, kompetenssin ja hoitohenkilöstön sukupuolen yhteyttä psykiatrisen potilaan väkivaltaisuuteen. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa potilaan väkivaltaisuuden hallintaan liittyvistä tekijöistä tietoa, jota voidaan hyödyntää väkivaltatilanteiden ehkäisemisessä psykiatrisissa yksiköissä.

Tiivistelmä

Tutkimuksen tarkoitus: Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli selvittää psykiatrisen hoitohenkilökunnan osaamisen, kompetenssin ja hoitohenkilöstön sukupuolen yhteyttä psykiatrisen potilaan väkivaltaisuuteen. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa potilaan väkivaltaisuuden hallintaan liittyvistä tekijöistä tietoa, jota voidaan hyödyntää väkivaltatilanteiden ehkäisemisessä psykiatrisissa yksiköissä.

Aineisto ja menetelmät: Kirjallisuuskatsauksen aineisto (n=19) valittiin kansainvälisistä CINAHL (EBSCO), PubMed ja Scopus -tietokannoista. Haku rajattiin vuosilta 2017–2023. Artikkelien laadunarviointiin käytettiin JBI-kriteeristöä. Tulokset analysoitiin sisällönanalyysilla.

Tutkimuksen tulokset: Työväkivallan riski on psykiatrisessa hoitoympäristössä merkittävän suuri. Hoitohenkilökunnan korkea osaaminen ja kompetenssi vähentävät työväkivallan riskiä. Miespuoliset hoitajat kokevat fyysistä työväkivaltaa enemmän, kuin naishoitajat. Hoitohenkilökunnan asenteet ja ikä ovat yhteydessä työväkivaltaan.

Päätelmät: Aiheesta tarvitaan lisää tutkimusta työväkivaltaan liittyvien riskitekijöiden tunnistamiseksi sekä väkivaltatilanteiden ennaltaehkäisemisen mahdollistamiseksi.

Asiasanat: hoitotiede, kirjallisuuskatsaus, psykiatria, työväkivalta

Mitä tutkimusaiheesta jo tiedetään?

• Terveydenhuollon ammattilaiset kohtaavat työssään toistuvasti väkivaltatilanteita.

• Psykiatrinen hoitoympäristö on työväkivallan riskialoja, joka altistaa hoitohenkilökunnan työssään fyysiselle, verbaaliselle ja seksuaaliselle väkivallalle.

Mitä uutta tietoa tutkimus tuottaa?

• Tutkimus vahvistaa aikaisempaa käsitystä ja tutkimustietoa siitä, että hoitohenkilökunnan kompetenssi ja osaaminen on vahvasti yhteydessä työväkivallan todennäköisyyteen psykiatrisessa hoitoympäristössä.

• Miespuolisilla hoitajilla on kohonnut riski kokea fyysistä työväkivaltaa psykiatrisessa hoitoympäristössä, koska mieshoitajat ovat useammin kontaktissa potentiaalisesti väkivaltaisten potilaiden hoidosta. Naispuolisilla hoitajilla on kohonnut riski kokea seksuaalista väkivaltaa.

Miten tuloksia voidaan hyödyntää hoitotyön käytännön, koulutuksen, johtamisen ja/tai tutkimuksen kehittämisessä?

• Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää psykiatristen sairaaloiden hoitohenkilökunnan perehdytyksessä ja työpaikkakoulutuksessa.

• Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää hoitohenkilökunnan peruskoulutuksessa.

• Tutkimuksessa tuotetun tiedon avulla voidaan lisätä hoitohenkilökunnan osaamista ja kompetenssia sekä havaita ja tunnistaa väkivallan hallintaan liittyviä tekijöitä sekä tunnistaa keinoja ennaltaehkäistä työväkivaltatilanteita.

Julkaisemme käytännön hoitotyötä palvelevaa Tutkiva hoitotyö -tiedelehteä, jotta sinä pysyisit helpolla tavalla kärryillä uusimmista tutkimuksista. Lehti on vain jäsenille. Liity jäseneksi täältä.

Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla sairaanhoitajien ja lähihoitajien itsearvioitua kliinistä hoitotyön osaamista ikääntyneiden palveluissa ja osaamiseen yhteydessä olevia taustatekijöitä.

Tiivistelmä

Tutkimuksen tarkoitus: Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla sairaanhoitajien ja lähihoitajien itsearvioitua kliinistä hoitotyön osaamista ikääntyneiden palveluissa ja osaamiseen yhteydessä olevia taustatekijöitä.

Aineisto ja menetelmät: Poikkileikkaustutkimuksen aineisto kerättiin eräällä hyvinvointialueella työskenteleviltä sairaanhoitajilta ja lähihoitajilta (n=502) itsearviointimittarilla (40 väittämää) ja analysoitiin kuvailevin tilastollisin menetelmin.

Tulokset: Kliinisen hoitotyön osaaminen arvioitiin keskimäärin hyväksi. Osaaminen oli vahvinta toimintakykyä tukevien apuvälineiden käytön osaamisalueella ja heikointa postoperatiivisen haavanhoidon osaamisalueella. Ikä, ammattinimike, työyksikkö, työkokemus ikääntyneiden palveluissa ja täydennyskoulutuksen suorittaminen vaikuttivat osaamiseen myönteisesti.

Päätelmät: Vaikka osaaminen arvioitiin keskimäärin hyväksi, huomiota tulee kiinnittää etenkin vanhempiin hoitotyöntekijöihin, lähihoitajien osaamiseen ja ikääntyneiden palveluiden kehittämiseen eri työyksiköissä. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää hoitotyöntekijöiden kliinisen hoitotyön osaamisen innovatiivisessa kehittämisessä, perehdyttämisessä sekä osaamisperusteisessa työvuorosuunnittelussa. Tulokset tukevat osaamisen johtamista sekä tiedolla johtamista.

Asiasanat: hoitotyöntekijät, ikääntyneiden palvelut, kliininen hoitotyö, osaaminen

Mitä tutkimusaiheesta jo tiedetään?

• Ikääntyvän väestön kasvavat hoidontarpeet vaativat hoitotyöntekijöiltä yhä laaja-alaisempaa kliinistä osaamista.

• Kliinistä hoitotyön osaamista tarvitaan potilasturvallisen ja laadukkaan hoidon turvaamiseksi ikääntyneiden palveluissa.

• Ikääntyneiden palveluissa työskentelevien sairaanhoitajien ja lähihoitajien kliinisestä hoitotyön osaamisesta on vain vähän tietoa.

Mitä uutta tietoa tutkimus tuottaa?

• Tutkimus tuottaa uutta tietoa kliinisen hoitotyön osaamisen nykytilasta ikääntyneiden palveluissa.

• Ikääntyneiden palveluissa työskentelevien sairaanhoitajien ja lähihoitajien kliinisen hoitotyön osaaminen on pääosin hyvää.

• Erilaisilla taustatekijöillä, kuten iällä, ikääntyneiden palveluissa kerrytetyllä työkokemuksella sekä täydennyskoulutuksilla oli vaikutusta kliinisen osaamisen eri osa-alueisiin.

Miten tuloksia voidaan hyödyntää hoitotyön käytännön, koulutuksen ja/tai johtamisen kehittämisessä?

• Ikääntyneiden palveluissa työskentelevien hoitotyöntekijöiden kliinistä osaamista tulee tukea ja kehittää järjestelmällisesti.

• Ikääntyneiden hoitotyön osaamiseen liittyvään täydennyskoulutukseen tulee panostaa entistä enemmän säännöllisten koulutusten avulla.

• Osaamisen johtamisessa on tärkeää huomioida erilaiset osaajat ja tuen tarpeet.

• Tuloksia voidaan hyödyntää näyttöön perustuvan hoitotyön kehittämisessä, perehdyttämisessä, jatkuvan oppimisen tukemisessa sekä johtamisessa.

Julkaisemme käytännön hoitotyötä palvelevaa Tutkiva hoitotyö -tiedelehteä, jotta sinä pysyisit helpolla tavalla kärryillä uusimmista tutkimuksista. Lehti on vain jäsenille. Liity jäseneksi täältä.

Seniorijäsen, tule Kampin palvelukeskuksen ruokasaliin 13.5. klo 16 kuuntelemaan psykologi Pirkko Lahden luentoa ”Take care”, pidä huolta itsestäsi.

Tervetuloa!

Jäsen, kaipaatko piristystä arjen keskelle? ✨ Osallistu hyvinvointiarvontaamme. Jaossa on lahjakortti Haikon Kartanoon (sis. 2 henkilön majoituksen, aamiaisen ja spa-osaston käytön). Arvonta on käynnissä sunnuntaihin 13.4. klo. 23.59 saakka. Voittajaan otetaan yhteyttä henkilökohtaisesti.

Miten voin osallistua?

1️⃣ Olet Suomen Sairaanhoitajien jäsen
2️⃣ Seuraa meitä somessa (Instagramissa ja/tai Facebookissa)
3️⃣ Jätä yhteystietosi alla olevaan lomakkeeseen

Arvonta on päättynyt.

Lähde Uudenmaan senioreiden kevätretkelle Kirkkonummelle Pokrovan luostariin ja hvitträskin kartanoon 21.5.2025.

Lähtö Kiasman edestä klo 10 Åbergin Linjan bussilla. Saavumme Pokrovaan, jossa opastus alkaa klo 11 kirkolta puutarhaan. Opastus kestää tunnin. Sen jälkeen siirrymme päärakennus Villa Danneborgiin lounaalle. Nautimme borsch-keittoa, kaalipiirakkaa ja omenatorttua kahvin/teen kera. Samalla on mahdollisuus vierailla pienessä putiikissa.

Pokrovasta lähdemme klo 13.30 kohti Hvitträskin kartanoa. Pääsymaksu on 10€/tai museokortti. Opastus kartanolla alkaa klo 14 ja se kestää noin tunnin. Tämän jälkeen on mahdollisuus omatoimisesti kierrellä tai istuskella puutarhan Konttikahvilassa. Paluu kartanolta klo 15.45 ja saavumme Kiasman pysäkillä noin klo 16.30.

Päiväretken hinta 58 € ja maksun eräpäivä on 28.4. Maksu suoritetaan Suomen Sairaanhoitajat ry:n tilille:
FI 17 5541 2820 0305 50, kirjoita viestikenttään: ”seniorihenkilöjäsenten kevätretki”.

Ilmoittautumiset Leena Kakkiselle tekstiviestillä numeroon 040 7344309 tai sähköpostilla leena.kakkinen@hotmail.com 22.-28.4.2025 välisenä aikana. Matka toteutuu, mikäli osallistujia on vähintään 20 henkilöä.

Tervetuloa mukaan!