Ammattikorkeakoulujen tehokkuus parani vuonna 2014 käyttöön otetun rahoitusmallin myötä, osoittaa tuore väitöskirja. Rahoitusmallin myötä heräsi kuitenkin huoli opetuksen laadusta ja vaatimustason laskusta.
Väitöstutkija Marjo Nenonen, millainen vuonna 2014 käyttöön otettu rahoitusmalli on?
– Koulut saavat rahaa lähinnä suoritetuista opintopisteistä ja tutkinnoista. Malli on poikkeuksellisen vahvasti tulosperustainen maailman mittakaavassa.
Millaisia hyötyjä rahoitusmallista on saatu?
– Samaan aikaan kuin uudistus tehtiin, taloustilanne heikkeni ja rahoitusta pienennettiin. Tämä vaikuttaa osaltaan tuloksiin. Voi kuitenkin sanoa, että tehokkuus parani, eli aiempaa pienemmällä henkilöstömäärällä tuotetaan nyt enemmän opintopisteitä. Opinto-ohjausta on kehitetty ja muutenkin kiinnitetään enemmän huomiota opintojen sujuvuuteen. Eri tavoin varmistetaan, etteivät opiskelijat tipahda opinnoista.
Mitä haittoja rahoitusmalli toi?
– Koulujen välinen kilpailu lisääntyi, mikä heikensi niiden välistä yhteistyötä. Opiskelijat toivat esille sen, että ryhmäkoon kasvettua opettajilla on entistä vähemmän mahdollisuuksia henkilökohtaiseen palautteenantoon ja oppimisen ohjaamiseen. Opettajat totesivat, että yhteistyöhön työelämäkumppaneitten kanssa ei ole samaan tapaan aikaa kuin aiemmin. Opettajat myös kokivat kovan tulospaineen heikentävän työhyvinvointiaan. Uudistuksen yksi tavoite oli opetuksen laadun parantaminen, mutta sitä ei mittarien puuttumisen takia voi arvioida kattavasti. Uhkakuvana nousi esille opetuksen laadun heikkeneminen ja vaatimustason lasku.
Miten korjaisit epäkohtia?
– Toiminnan tehostamisen tiellä ei mielestäni voida enää jatkaa. Olisin valmis pohtimaan jonkinlaista hybridimallia, jossa osa rahoituksesta sidotaan opiskelijamääriin ja osa rahoitusmallin tulosmittareihin. Opettajien työhyvinvointia voisi lisätä työpari- ja tiimityöskentelyllä, sillä sen koettiin helpottavan tulospaineita.
Filosofian maisteri Marjo Nenosen kasvatustieteen väitöskirja Tulokset paranevat, miten käy laadun? Tulosperustainen rahoitusmalli koulutuksen tuloksellisuuden ja laadun kehittäjänä ammattikorkeakouluissa tarkastettiin 11. syyskuuta Itä-Suomen yliopistossa.
Väitösnostot
Yli puolet hoitotyön johtajista kohtaa eettisiä ongelmia työssään vähintään viikoittain.
Terveystieteiden maisteri Elina Aitamaan hoitotieteen väitöskirja tarkastettiin 14. elokuuta Turun yliopistossa.
Sairaaloiden tietojärjestelmien käytöllä ei aina saavuteta tavoiteltuja hyötyjä.
Filosofian maisteri Mervi Alasaarelan tietojenkäsittelytieteiden väitöskirja tarkastettiin 4. syyskuuta Oulun yliopistossa.
Internet-perustaisella täydennyskoulutuksella voidaan parantaa hoitotyöntekijöiden tietopohjaa.
Terveystieteiden maisteri Minna Ylösen hoitotieteen väitöskirja tarkastettiin 18. syyskuuta Turun yliopistossa.
Teksti Suvi Leppiniemi
Kuva Riikka Hurri
Artikkeli on julkaistu Sairaanhoitaja-lehdessä 7/2020. Lue koko lehti.
