Siirry sisältöön
Sairaanhoitajapäivät Liity jäseneksi Asiointipalvelu
In English Haku

Opioidien vastalääke on byrokratian takana

Turun terveysneuvontapiste Millissä työskentelevä sairaan­hoitaja Sanna Järvensivu ­toivoo, että ihmis­henkiä pelastavaa naloksoni­valmistetta pystyttäisiin jakamaan tarvitsijoille nykyistä helpommin.

Varsinais-Suomen hyvinvointi­alueella (Varha) on pilotoitu alaikäisten opioidi­riippuvaisten hoitoon ohjaamista ja hoitoa. Turun terveysneuvontapiste Millissä työskentelevä sairaanhoitaja Sanna Järvensivu haastattelee nuoret ja tekee tarvittaessa lähetteen TYKSin riippuvuuspsykiatrialle. Hän kertoo, että opioidiriippuvaisten lasten ja nuorten määrä tuntuu lisääntyneen koronavuosina.

– Käytännössä kaikki nuoret, joista olen tehnyt lähetteen, ovat jo valmiiksi lastensuojelun asiakkaita. Oma kokemukseni on, että nuoret ovat pyrkineet huumeilla vastaamaan mielenterveyden ongelmiin. He ovat hakeneet helpotusta esimerkiksi ahdistukseen. Jossain vaiheessa kuvioon ovat tulleet myös opioidit, Järvensivu kertoo.

Varhan alueella on saatu kannustavia tuloksia opioidien vasta-aineen naloksonin käytöstä, ja valmisteesta on kirjoitettu reseptejä myös täysi-ikäistyville. Ventizolve-naloksonivalmiste on nenäsumute, joka kumoaa opioidin vaikutuksen ja pelastaa hengen yliannostustilanteissa. Yliannostuksen ottanut ei yleensä itse pysty sitä käyttämään, vaan sitä antaa hänelle joku toinen. Siksi on tärkeää, että lääkeainetta olisi käsillä.

– Naloksoni kiinnostaa nuoria siksi, että he pystyvät toimimaan, jos vaikka kaveriporukassa tulee yliannostustilanne. Tiedän, että osa valmisteen saaneista on sitä lähipiirissään käyttänyt ja pelastanut siten ihmishengen, Järvensivu kertoo.

Prosessi lääkkeen saamiseksi on kuitenkin monelle raskas. Lääke on asiakkaalle maksuton, mutta se edellyttää harkinnanvaraisen toimeentulotuen hakemista. Vaikka Varhassa on linjattu, että näissä tapauksissa tuki myönnetään, asiakas joutuu kuitenkin odottamaan ennen kuin voi hakea lääkkeen apteekista.

Lisäksi tieto lääkkeen määräämisestä merkitään näkyviin potilastietoihin, minkä osa kokee haittaavan asiointia terveydenhuollossa. Varhassa reseptiin kuuluu aina kaksi pakkausta, jotta toisen voi antaa läheiselle, vaikka äidille, hätätapauksen varalta.

Vaikka Järvensivukin auttaa asiakkaitaan harkinnanvaraisen toimeentulotuen hakemisessa, osalle byrokratia on liikaa. Hän on kuitenkin toiveikas sen suhteen, että ehkä jo piankin lääkettä saadaan jakoon nykyistä helpommin. Kyse on muun muassa siitä, miten lakia halutaan tulkita.

– Olen optimisti, Järvensivu sanoo ja jatkaa:

– Nuorten huumekuolemat Suomessa ovat huippulukemissa Euroopassa. Naloksonin jakelu on helposti toteutettavissa, kunhan löydetään yhteinen tahtotila.

Naloksonivalmisteen käyttöön ­opastaminen

  • Kartoitetaan asiakkaan tarve naloksonia sisältävälle lääkevalmisteelle. Käyttääkö hän itse tai joku hänen lähipiiristään opioideja? Onko ollut yliannostuksia?
  • Jos asiakas haluaa valmisteen, keskustellaan prosessin vaiheista. Tarvitaan resepti, tehdään kirjaus potilastietoihin, haetaan harkinnanvarainen toimeentulotuki, odotetaan päätös, ja haetaan valmiste apteekista.
  • Käydään läpi opioidiyliannostus­tilanteen keskeiset piirteet. Yliannostuksen ottanut ihminen ei reagoi, hengitys on raskasta ja hidasta, ja ihon ja limakalvojen väri on harmaankalpea tai sinertävä.
  • Ohjataan valmisteen käyttö demovalmisteella: Ensin soitto hätäkeskukseen. Sitten yliannostuksen ottanut ihminen asetetaan selälleen, avataan hengitystiet, ja suihkautetaan nenäsumute sieraimeen. Asetetaan ihminen kylkiasentoon, ja odotetaan muutama minuutti. Jos mitään ei tapahdu, käännetään hänet uudestaan selälleen ja annetaan toinen sumute toiseen sieraimeen. Käännetään takaisin kylkiasentoon ja odotetaan, että hän alkaa reagoida.
  • Valmiste ei aina riitä. Siksi soitto hätäkeskukseen on välttämätön.
  • Ihmistä ei saa jättää yksin. Jos yliannostuksen ottanut ihminen on eloton, aloitetaan elvytys.
  • Naloksonilla ei ole haittavaikutuksia. Se kuitenkin kumoaa opioidin vaikutuksen, mikä aiheuttaa usein välittömät vieroitusoireet. Ihminen on silloin kipeä ja äreä – mutta elossa.

Teksti Mari Schildt

Kuva Vesa-Matti Väärä

Artikkeli on julkaistu Sairaanhoitaja-lehdessä 4/2024. Lue digilehteä jäsen- tai tilausnumerollasi.

Tutustu tarkemmin Sairaanhoitaja-lehteen. Lue verkkosivuilla aiemmin julkaistuja Sairaanhoitaja-lehden avoimia juttuja