Päivystyspoliklinikan hoitohenkilökunnan asenteissa ja osaamisessa on kehitettävää alkoholista päihtyneiden potilaiden osalta, toteaa tuore väitöskirja. Päihtyneiden hoito kuuluu kuitenkin päivystyksen sairaanhoitajan perusosaamiseen.
Väitöstutkija Tiina Hakala, millaisia ovat päivystyksen hoitajien asenteet ja osaaminen alkoholista päihtyneiden potilaiden hoidossa?
– Joukossa oli sekä positiivisia, neutraaleja että negatiivisia asenteita. Negatiivisista asenteista huolimatta hoitohenkilökunta piti tärkeänä uskoa potilaan mahdollisuuteen vähentää tai lopettaa alkoholin käyttö. Osaamisessa oli aukkoja, esimerkiksi taidot kysyä alkoholin käytöstä ovat monella puutteelliset.
Mikä negatiivisia asenteita aiheuttaa?
– Alkoholin suurkuluttajat ovat monesti päivystyshoidon suurkuluttajia. Heidän hoitoon sitoutumisensa on huonoa, he vievät paljon resursseja ja heidän käytöksensä hoitajia kohtaan voi olla epäasiallista sekä provosoivaa. Hoitosuhdetta voi leimata luottamuksen puute. Nämä asiat saavat aikaan hoitajien turhautumista.
Miksi hoitohenkilökunnan asenteilla on merkitystä?
– Negatiiviset asenteet ja osaamisvaje voivat viivästää päihtyneen hoitoa päivystyksessä ja estää varhaisen puuttumisen alkoholin riskikäyttöön. Päivystyksessä tehtynä mini-intervention on todettu vähentävän tapaturmia, ja varhaisen puuttumisen avulla voidaan edistää päihteettömyyttä sekä ehkäistä terveyshaittoja. Asenteisiin ja osaamiseen voi yrittää vaikuttaa koulutuksen avulla. Mitä paremmin hoitaja tulee tietoiseksi alkoholin vaikutuksesta ihmiseen ja mitä paremmin hän osaa puuttua asiaan, sitä ammatillisemmin hän pystyy toimimaan päihtyneen kanssa. Suurkuluttajien tunnistamiseksi päivystyksessä tulisi käyttää AUDIT-C-kyselyä ja pohtia mini-intervention avulla potilaan omia keinoja juomisen hallintaan.
Terveystieteiden maisteri Tiina Hakalan hoitotieteen väitöskirja Hoitohenkilökunnan asenteet ja osaaminen alkoholista päihtyneen potilaan hoidossa päivystyksessä tarkastettiin 30. lokakuuta Tampereen yliopistossa.
Väitösnostot
Sairaanhoitajaopiskelijoiden stressi lisääntyy opintojen aikana.
Master of Public Health Hanish Bhurtunin hoitotieteen väitöskirja tarkastettiin 6. marraskuuta Itä-Suomen yliopistossa.
Hoitohenkilökunnalle tarvitaan räätälöityä koulutusta lasten kivun hoitoon alhaisen tulotason maissa.
MSc Abigail Kusi Amponsahin hoitotieteen väitöskirja tarkastettiin 30. lokakuuta Turun yliopistossa.
Kinestetiikka lisää luovuutta ja intoa iäkkäiden hoitotyössä.
Terveystieteiden maisteri Päivi Stenmanin terveyshallintotieteen väitöskirja tarkastettiin 2. lokakuuta Oulun yliopistossa.
Teksti Suvi Leppiniemi
Kuva Jussi Partanen
Artikkeli on julkaistu Sairaanhoitaja-lehdessä 8/2020. Lue koko lehti.
