Paljon palveluja käyttävät kiertävät usein luukulta toiselle, mutta kellään ei ole hoidosta kokonaiskuvaa. Tuoreen tutkimuksen mukaan palveluohjaus on varteenotettava toimintamalli heidän auttamisekseen.
Väitöstutkija Sari Hirsikangas, mikä tutkimuksessasi vaikutti siihen, miten paljon palveluja käyttävät asiakkaat sitoutuvat hoitoonsa?
– Yleisesti ottaen he sitoutuivat hoitoonsa erittäin hyvin. Parhaiten hoitoon sitoutumista ennustivat vastuullisuus omasta hoidosta ja hoidon toteuttaminen. Hoidon toteuttamiseen kuuluvat hoito-ohjeiden ja lääkityksen noudattaminen sekä sovituista käynneistä huolehtiminen. Erikoista oli, että tutkimuksessani lääkäreiltä, hoitajilta tai omaisilta saatu tuki ei ollut yhteydessä hoitoon sitoutumiseen.
Mitä palveluohjaus on?
– Paljon palveluja tarvitsevalla on asiakkuuksia eri paikkoihin, mutta kellään ei ole kokonaiskuvaa hänen tilanteestaan. Palveluohjauksessa valitaan tukimuodot ja palvelut, jotka hyödyttävät asiakasta eniten.
Mitä vaikutuksia palveluohjauksella oli asiakkaiden tilanteeseen?
– Palveluohjaus lisäsi hoitoon sitoutumista. Sillä oli positiivisia vaikutuksia asiakkaiden mielialaan ja se vähensi somaattista oireilua. Toisaalta palveluohjauksella ei ollut positiivista vaikutusta elämänlaatuun. Yllättäen sairauden pelko lisääntyi ja palveluohjausta saaneiden toimintakyky jopa heikkeni. Palveluohjausta saaneiden interventioryhmällä oli enemmän pitkäaikaissairauksia kuin kontrolliryhmällä, mutta en tiedä selittääkö se tulosta kokonaan.
Onko palveluohjauksesta siis hyötyä vai haittaa?
– Tulokset jäivät selvästi positiivisen puolelle. Terveydenhuollon haaste on tunnistaa paljon palveluja käyttävät asiakkaat, jotta heille saadaan vaikuttavampaa hoitoa ja samalla myös kustannussäästöjä.
Terveystieteiden maisteri Sari Hirsikankaan hoitotieteen väitöskirja Hoitoon sitoutuminen, siihen yhteydessä olevat tekijät ja palveluohjausintervention vaikutukset terveyspalveluja paljon käyttävillä asiakkailla tarkastettiin 8. lokakuuta Oulun yliopistossa.
Väitösnostot
Hyvä palvelutuntemus edistää työntekijän mahdollisuuksia tukea vanhempien osallisuutta perhepalveluissa.
Terveystieteiden maisteri Jenni Kerppolan hoitotieteen väitöskirja tarkastettiin 20. elokuuta Itä-Suomen yliopistossa.
Anestesiasairaanhoitajien ammattipätevyyttä voi arvioida uudella AnestComp-mittarilla.
Master of Science Yunsuk Jeonin hoitotyön väitöskirja tarkastettiin 17. syyskuuta Turun yliopistossa.
Uusi leikkaushoitotyön toimintamalli vähensi potilaiden ahdistusta.
Terveystieteiden maisteri Maria Pulkkisen hoitotieteen väitöskirja tarkastettiin 15. lokakuuta Turun yliopistossa.
Teksti Suvi Leppiniemi
Kuva Sanna Krook
Kirjoitus on julkaistu Sairaanhoitaja-lehdessä 8/2021. Lue koko lehti.
