Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata hoitokertomuksissa kuvattua polioon sairastuneiden lasten hoitoa Suomessa 1950-luvulla. Tutkimus toteutettiin laadullisena hoitotieteellisenä historiantutkimuksena.
Tiivistelmän tekijät
Minna Salonen, TtM, sairaanhoitaja AMK, HUS leikkaus- ja tehohoitokeskus, Hyvinkään Anestesia- ja leikkausyksikkö, minna.salonen@hus.fi
Marja Kaunonen, TtT, professori, Terveystieteiden yksikkö, Hoitotiede, Tampereen yliopisto ja Pirkanmaan hyvinvointialue, Sairaalapalvelut, marja.kaunonen@tuni.fi
Minna Elomaa-Krapu, TtT, tutkija, innovaatiojohtaja, Terveystieteiden yksikkö, Hoitotiede, Tampereen yliopisto, Metropolia Ammattikorkeakoulu, Minna.Elomaa-Krapu@metropolia.fi
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoitus: Kuvata hoitokertomuksissa kuvattua polioon sairastuneiden lasten hoitoa Suomessa 1950-luvulla. Tutkimus toteutettiin laadullisena hoitotieteellisenä historiantutkimuksena.
Aineisto ja menetelmät: Pääaineisto kerättiin kesällä 2022 Tampereen kaupunginarkiston Pyynikin kulkutautisairaalan ja Hatanpään sairaalan arkiston polioon sairastuneiden lasten hoitokertomuksista (n=20). Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Täydentävinä lähteinä käytettiin poliotarinoita ja aikalaiskirjallisuutta.
Tulokset: Polioon sairastuneiden lasten hoito Pyynikin kulkutautisairaalassa koostui perushoidosta ja lääkehoidosta. Perushoitoon sisältyi oirekuvan selvittäminen, oireiden tarkkailu, oireenmukainen yleishoito ja toipumisen edistäminen. Lääkehoitoon sisältyi veriarvoja korjaavat lääkkeet, ruuansulatuskanavan toimintaa parantavat lääkkeet, hermoston kautta vaikuttavat lääkkeet ja antibiootit.
Päätelmät: Polioon sairastuneiden lasten hoito Pyynikin kulkutautisairaalassa on ollut hoitotyön kirjausten perusteella lähinnä oireenmukaisesti toteutettua hoitoa, mahdolliset leikkaushoidot ja pidempiaikainen kuntoutus on tapahtunut muualla. Hoitotyön kirjaaminen oli 1950-luvulla niukempaa kuin tämän päivän rakenteellinen kirjaaminen.
Avainsanat: hoitotyön historia, lapset, lasten hoitotyö, polio, poliomyelitis
Mitä tutkimusaiheesta jo tiedetään?
• Suomalaisten poliovirustartunnan saaneiden lasten hoitoa on tutkittu erittäin vähän hoitotieteellisen historiantutkimuksen näkökulmasta.
• Polio tarttuu hengitysteiden tai suun kautta, kulkeutuen suolistoon ja mahdollisesti hermostoon asti aiheuttaen halvausoireita.
• Poliorokotteen ansiosta Suomessa ei ole havaittu poliotapauksia 1980-luvun jälkeen, mutta kansainvälisesti sitä tavataan edelleen.
Mitä uutta tietoa tutkimus tuottaa?
• Tietoa polioon sairastuneiden lasten hoitotyöstä 1950-luvulla.
• Kuvauksen hoitotyön kirjaamisesta 1950-luvun sairaanhoidossa.
• Tietoa hoitotieteellisestä historiantutkimuksesta.
Miten tuloksia voidaan hyödyntää hoitotyön käytännön, koulutuksen, johtamisen ja/tai tutkimuksen kehittämisessä?
• Tutkimustieto auttaa ymmärtämään lapsena polion sairastaneita terveydenhuollon asiakkaita, jotka kärsivät edelleen polion myöhäisoireyhtymästä tuottamalla tietoa heidän lapsuudessaan saamasta hoidosta.
• Tutkimus tuottaa tietoa historiantutkimusmenetelmän soveltamisesta hoitotieteellisessä tutkimuksessa.
• Tutkimuksen tuottaman tiedon avulla voidaan tarkastella hoitotyön kirjaamisen kehittymistä ja sen merkitystä hoitotyössä.
Julkaisemme käytännön hoitotyötä palvelevaa Tutkiva hoitotyö -tiedelehteä, jotta sinä pysyisit helpolla tavalla kärryillä uusimmista tutkimuksista. Lehti on vain jäsenille. Liity jäseneksi
