Tuoreen väitöskirjan mukaan oikeuspsykiatristen potilaiden tarvittaessa otettavien lääkkeiden käyttö vaatii hyvää ennakkosuunnittelua. Lääkehoidon ohjaukseen tarvitaan selvät pelisäännöt.
Väitöstutkija Kirsi Hipp, keitä ovat oikeuspsykiatriset potilaat?
– He ovat tahdosta riippumattomassa hoidossa olevia, syyntakeettomina vakavia rikoksia tehneitä henkilöitä. Heillä on vaikeita psyykkisiä sairauksia ja alttius väkivaltaiseen käytökseen.
Tutkit lääkkeitä, joita oikeuspsykiatriset potilaat ottavat vapaaehtoisesti ja tarvittaessa. Mihin lääkkeitä käytettiin?
– Kuudessakymmenessä prosentissa vaiva oli fyysinen, esimerkiksi kipu. Muita syitä olivat unettomuus ja psyykkiset ongelmat. Tietyt potilaat turvautuivat tarvittaessa otettaviin lääkkeisiin säännöllisesti, eräs henkilö yli 700 kertaa vuoden aikana. Runsaan käytön taustalla voi olla esimerkiksi lääkehakuisuutta tai kontaktin tarve hoitajiin.
Millaista yhteistyö potilaiden ja hoitohenkilökunnan välillä oli?
– Lääkettä annettiin useimmiten potilaan pyynnöstä, mutta etenkin psyykkisissä akuuttitilanteissa hoitajat ehdottivat lääkitystä. Lääkkeestä kieltäytymisiä oli kirjattu vain vähän. Haastatteluissa potilaat tosin kertoivat joskus kokevansa, että he pääsevät tilanteesta pois vain suostumalla ottamaan lääkkeen. Neuvottelu akuuttitilanteissa on vaikeaa, joten asiaa pitäisi suunnitella ennakkoon yhdessä potilaan ja hoitohenkilökunnan kanssa.
Miten lääkehoitoa tulisi kehittää?
– Osallisuus pitäisi nostaa tärkeäksi arvoksi, sillä tämä potilasryhmä on sen suhteen erityisen haavoittuvassa asemassa. Kirjaamisessa, esimerkiksi lääkkeen vaikutuksen arvioinnissa, tulisi nykyistä paremmin näkyä, onko kyse potilaan vai hoitajan arvioinnista. Henkilökunnalle tarvitaan myös selkeitä ohjeita ja roolijakoja, kenelle lääkeohjaus ja lääkityksen suunnittelu kuuluu.
Terveystieteiden maisteri Kirsi Hippin hoitotieteen väitöskirja Patient participation in pro re nata medication in forensic psychiatric inpatient care tarkastettiin 22. lokakuuta 2021 Turun yliopistossa.
Väitösnostot
Sairaanhoitajaopiskelijoiden gerontologisen hoitotyön osaaminen on keskitasoa.
Terveystieteiden maisteri Anniina Tohmolan hoitotieteen väitöskirja tarkastettiin 12. marraskuuta 2021 Oulun yliopistossa.
Päiväkirurgisen lapsipotilaan ahdistusta voi vähentää pelillisillä mobiilisovelluksilla.
Terveystieteiden maisteri Arja Rantalan hoitotieteen väitöskirja tarkastettiin 19. marraskuuta 2021 Oulun yliopistossa.
Ikääntyneiden potilaiden kunnioittavalla kohtelulla ja hoitotyytyväisyydellä on vahva positiivinen yhteys.
Terveystieteiden maisteri Jaana Koskenniemen hoitotieteen väitöskirja tarkastettiin 3. joulukuuta 2021 Turun yliopistossa.
Teksti Suvi Leppiniemi
Kuva Vesa-Matti Väärä
Kirjoitus on julkaistu Sairaanhoitaja-lehdessä 1/2022. Lue koko lehti.
