Väitöskirjatutkija Hellevi Tervo eli arkea ja juhlaa saamelaisten keskuudessa selvittääkseen, mitä hyvinvointi ja terveys tarkoittavat saamelaisessa kulttuurissa. Hän löysi muun muassa luontoyhteyden merkityksen.
Väitöskirjatutkija Hellevi Tervo, mikä oli tutkimuksesi lähtökohta?
– Tutkimus sai lähtösysäyksen kokemuksesta, jonka mukaan saamelaisia ei aina huomioida riittävästi palvelujärjestelmässä. He ovat alkuperäiskansa, jolla on lakisääteiset oikeudet saada kulttuurinsa mukaisia palveluja. Siksi halusin selvittää, miten terveys ymmärretään saamelaisessa kulttuurissa.
Miten tutkit hyvinvoinnin kulttuurisia erityispiirteitä?
– Tämä on etnografinen tutkimus, joka perustuu antropologiaan. Kenttätöissä asetuin osaksi saamelaisalueilla asuvien saamelaisten elämää, ja asuin perheissä. Tutustuin, havainnoin, keskustelin ja haastattelin. Osallistuin töihin ja juhliin. Väitöstutkimus on kulkenut rinnallani kaksi vuosikymmentä. Kenttätyöt tein kymmenen vuoden aikana.
Miten kulttuuri heijastuu saamelaisten käsityksiin hyvinvoinnista?
– Saamelaisalueilla noudatetaan usein luontosidonnaista elämäntapaa, ja luonnolla on suuri merkitys heidän hyvinvoinnilleen. Saamelaisille on hyvinvoinnin kannalta tärkeää kokemus vapaudesta, itsenäisyydestä ja itsemääräämisoikeudesta, jotka myös kytkeytyvät luontoon ja yleensä ulkona olemiseen. Havaitsin, että moni kokee esimerkiksi mahdollisuuden oman kielen käyttöön, saamelaiskulttuurin vaatteet ja ruokakulttuurin sekä poronhoitoon liittyvän vuodenkierron hyvinvointiaan vahvistavina asioina.
Miten palveluja voidaan kehittää kieli- ja kulttuurilähtöisemmiksi?
– Kulttuuri on meidän tapamme olla olemassa. Tieto ja ymmärrys kulttuurin merkityksestä tulisi ottaa mukaan palvelusuunnitelmiin. Kyse voi olla pienistäkin, mutta merkityksellisistä asioista: asiakkaalle tulee tunne, että hänet on huomioitu. Samalla tulee muistaa, että stereotypioita kannattaa välttää.
Miten sairaanhoitaja voi hoitosuhteessa huomioida saamelaisen kulttuurin?
– Luottamuksellisen suhteen luominen ja kommunikaatio ovat tärkeitä. Saamelaisilla on usein tapana tutustua ennen kuin luottamuksellinen suhde voi syntyä. Siihen kannattaa varata aikaa. Sairauksista saatetaan puhua vasta sitten, kun tilanne koetaan turvalliseksi.
Terveydenhuollon maisteri Hellevi Tervon hoitotieteen väitöskirja ”Terveys saamelaiskulttuurisena ilmiönä – etnografinen tutkimus saamelaisten hyvinvoinnista ja sen kulttuurisista merkityksistä” tarkastettiin 22. maaliskuuta Itä-Suomen yliopistossa.
Väitösnostot
Mobiilisovellus vähensi päiväkirurgian leikki-ikäisten potilaiden pelkoa sekä vanhempien stressiä.
Terveystieteiden maisteri Heli Kerimaan hoitotieteen väitöskirja tarkastettiin 2. helmikuuta Oulun yliopistossa.
Myös puhumattoman lapsen näkökulma voidaan huomioida kuntoutuksessa.
Terveystieteiden maisteri Johanna Kaitsalmen hoitotieteen väitöskirja tarkastettiin 22. maaliskuuta Turun yliopistossa.
Uutta tietoa lapsuuden käytöshäiriöihin liittyvistä pitkän aikavälin kustannuksista julkiselle sektorille.
Terveystieteiden maisteri Elisa Rissasen terveystaloustieteen väitöskirja tarkastettiin 5. huhtikuuta Itä-Suomen yliopistossa.
Teksti Mari Schildt
Kuva Kaisa Sirén
Artikkeli on julkaistu Sairaanhoitaja-lehdessä 3/2024. Lue digilehteä jäsen- tai tilausnumerollasi.
Tutustu tarkemmin Sairaanhoitaja-lehteen. Lue verkkosivuilla aiemmin julkaistuja Sairaanhoitaja-lehden avoimia juttuja.
