ECMO-laite huolehtii sydämen ja/tai keuhkojen toiminnoista esimerkiksi vaikean keuhkokuumeen tai sydämen vajaatoiminnan yhteydessä. Sairaanhoitaja Risto Sinisalo puolestaan huolehtii laitteesta, potilaasta ja vanhemmistakin HUSin Uudessa lastensairaalassa.
Kun lapsipotilas tarvitsee ECMO-hoitoa, hänet lähetetään Helsinkiin Uuteen lastensairaalaan, jossa lasten teho-osasto Laaksossa sairaanhoitaja Risto Sinisalo kollegoineen vastaa hoidosta. ECMO on tehohoidossa käytetystä sydänkeuhkokoneesta kehitetty laite, jolla tuetaan potilaan sydämen ja/tai keuhkojen toimintaa.
ECMO tulee sanoista Extracorporeal Membrane Oxygenation, jolla tarkoitetaan kehon ulkopuolista happeuttamista. ECMOa tarvitaan, kun halutaan antaa elimistölle aikaa toipua esimerkiksi vaikeasta keuhkokuumeesta, tai siltahoitona elinsiirtoon. ECMOa saatetaan käyttää jo vastasyntyneellä mekaaniseen aspiraatioon.
– Tämä on raskainta mahdollista tehohoitoa. ECMO ei ole parantavaa hoitoa, vaan siinä annetaan elimistölle aikaa toipua, jotta esimerkiksi lääkkeet pääsevät parantamaan infektion, Sinisalo kertoo.
ECMO-hoidossa potilaan luona on jatkuvasti kaksi hoitajaa: potilaan omahoitaja, joka huolehtii lääkityksestä, sekä ECMO-hoitaja, joka huolehtii laitteen toiminnasta. Yhteistyötä tehdään tiiviisti myös ECMO-lääkärin ja perfuusiohoitajan kanssa. Tehohoitajalta vaaditaan kykyä hallita ja ratkoa nopeasti muuttuvia tilanteita.
– Laite pitää hoitajan varpaillaan koko ajan. Yksi silmä on aina potilaassa, toinen monitorissa ja kolmas ECMO-näytössä, Sinisalo hymyilee.
ECMOn hoitotulokset Uudessa lastensairaalassa ovat olleet huipputasoa. 92 prosenttia keuhkoperäisen ja 82 prosenttia sydänperäisen syyn takia hoitoa saaneista potilaista on viime vuosina selvinnyt raskaasta hoidosta hengissä. Kansainvälinen keskiarvo molempien potilaiden osalta on 72 prosenttia.
Uudessa lastensairaalassa vuosittain noin 15 potilasta saa ECMO-hoitoa. Pisimmät hoidot kestävät jopa useita kuukausia. Lapsipotilaan vanhemmille tilanne on valtava kriisi.
– Kun lapsi on juuri kytketty ECMO-laitteeseen, vanhempien tukemiseen menee suurin osa työajasta.
Kun hoito pitkittyy, vanhemmatkin alkavat jo luottaa laitteen toimintaan. Silloin työ painottuu laitteen optimaaliseen käyttöön, Sinisalo sanoo.
Paras hetki työssä on se, kun potilas toipuu, pääsee irti laitteesta ja lähtee osastolle.
– Silloin hoidon merkityksellisyys korostuu.
Jatkuvaa tarkkailua
ECMO-laitteeseen kuuluvat konsoli, letkusto, kanyylit potilaan koon mukaan, hapetin, vesikone sekä pumppu, joka kierrättää veren letkustossa.
Hoidossa tarkkaillaan potilaan verenkiertoa, happeutumista ja tuulettumista. Jos ECMO on keuhkojen tukena, eniten huomiota vaatii kaasujenvaihdon tarkkailu. Jos kone on sydämen tukena, tarkkaillaan verenkierron tilaa. Mitä enemmän potilas on hereillä, kääntää päätä tai yskii, se saattaa vaikuttaa veren otto- ja palautuskanyyleihin ja veren kiertämiseen ECMO-laitteessa.
Hoitoon kuuluvat olennaisena verenohennuslääkkeet. Siksi tarkkaillaan sekä mahdollisia hyytymiä että vuotoja. Hyytymisnäytteitä otetaan aluksi jopa kerran tunnissa ja myöhemmin kolmen ja kuuden tunnin välein. Tuloksia käydään läpi yhdessä lääkärin kanssa, ja säädetään hepariini-infuusiota.
Jos sairaanhoitaja huomaa letkustossa hyytymän, se raportoidaan heti lääkärille. Jos hyytymiä tulee paljon, tehdään letkuston vaihto: hoito pysäytetään hetkeksi, ja jatketaan, kun sydänkirurgi saa uuden letkuston liitettyä potilaaseen.
Potilaat ovat yleensä syvästi sedatoituja. Hoidossa ehkäistään muun muassa painehaavoja ja suun limakalvojen verenvuotoja, sekä osallistutaan potilaan muuhun perushoitoon. Kun potilaalle tehdään asennonvaihtoja, ECMO-hoitaja huolehtii, että kanyylit pysyvät paikallaan.
Jos konsoliin tulee tekninen vika, hoitaja pysäyttää hoidon ja vaihtaa toiseen konsoliin. Jos letkustoon tulee ilmaa, se pitää osata poistaa.
Teksti Mari Schildt
Kuva Leena Koskela
Artikkeli on julkaistu Sairaanhoitaja-lehdessä 3/2023. Lue koko lehti.
