Sairaanhoitajakunta tarvitsee toimivaltaisia hoitotyön johtajia sotessa | Sairaanhoitajat Siirry sisältöön
Liity jäseneksi

Sairaanhoitajakunta tarvitsee toimivaltaisia hoitotyön johtajia sotessa

Lausuntokierroksella olleen sote-uudistuksen tavoitteet ovat tärkeinä ja lakiehdotukset pääosin tarkoituksenmukaisia. Uudistus on välttämätöntä saada vihdoin liikkeelle.

Sairaanhoitajaliiton lausunnossa me painotimme muun muassa työnjakoon ja johtamiseen liittyviä kysymyksiä. Ei saa unohtua, että jo asioiden valmistelussa ja toimeenpanossa tulee olla käytettävissä moniammatillinen viranhaltijafoorumi. On välttämätöntä, että hoito- ja hoiva-alojen asiantuntijajohtajat ovat mukana moniammatillisissa foorumeissa. Uudistuksen onnistuminen edellyttää vahvaa muutosjohtamisosaamista sekä ymmärrystä eri ammattiryhmien toiminnan erityispiirteistä. Sairaanhoitajat terveydenhuollon suurimpana ammattiryhmänä tarvitsevat omat, toimivaltaiset hoitotyön johtajansa. Heidän asemansa uusissa rakenteissa on turvattava. Johtamisen onnistumisen edellytyksenä näemme sen, että henkilöstöä kuullaan, osallistetaan ja samalla sitoutetaan mukaan toiminnan kehittämiseen.

Mielekkäällä työnjaolla ja sairaanhoitajien uudentyyppisillä asiantuntijatyönkuvilla voidaan vastata moniin sote-uudistuksen tavoitteisiin. Muun muassa sairaanhoitajan rajattua lääkkeenmääräämisoikeutta ja asiakasvastaavatoimintaa paljon palveluita tarvitseville tulee edelleen vahvistaa ja kehittää. On varmistettava, että koulutamme riittävästi sairaanhoitajia eri erikoisalojen syväosaajiksi. Koronaepidemia toi hyvin selkeästi näkyviin erikoisalojen syväosaajasairaanhoitajien tarpeen.

Mielestämme kuntien ja maakunnan vastuut, valtuudet, resurssit, yhteistyö ja työnjako terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä jäävät sote-uudistuksessa melko epäselviksi. Esityksessä tulisi selkeämmin määritellä kuntien ja maakuntien rajapinnat ja kohdennetut vastuut siitä, kuka vastaa miltäkin osalta terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä ja millaista yhteistyötä tehdään. Kun sote-ammattilaiset siirtyvät maakuntiin, tulee määritellä, miten yhteistyö kunnan ja maakunnan välillä toimii ja kenellä on vastuu terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä. Pelkonamme on, että kuntien mahdollisuudet ja resurssit ovat niiden koosta johtuen erilaiset ja tämä aiheuttaa eriarvoisuutta. Pidämme tärkeänä, että rajapintojen tarkastelussa huomioidaan asiakasnäkökulma: miten asiakkaan/kuntalaisen asiakaspolku kulkee tarkoituksenmukaisesti kunnan ja maakunnan rajapinnalla. Palveluketjut tulee muistaa rakentaa asiakaslähtöisesti!

Nina Hahtela

Puheenjohtaja