Sairaanhoitajaliitto ja Suomessa toimiva WHO:n hoitotyön yhteistyökeskus lähettivät sosiaali- ja terveydenhuollon päättäjille ja johtajille vetoomuksen. Keskeiset ministerit, Sosiaali- ja terveysvaliokunta, STM, THL, Kuntaliitto, sairaanhoitopiirien johto, Hallintoylihoitajat ry. ja puoluetoimistot saivat kirjeen heinäkuun alussa.
- Osallistuimme kesäkuussa kolmipäiväiseen Maailman terveysjärjestön (WHO), Kansainvälisen sairaanhoitajaliiton (ICN) ja Kansainvälisen kätilöliiton (ICM) kokoukseen, johon osallistui yli 600 hoitotyön johtajaa eri puolilta maailmaa. Kokouksen päätteeksi tehdyn julkilausuman sisältö on sellainen, mitä emme voi Suomessa olla ottamatta huomioon, sanovat Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Nina Hahtela ja WHO:n hoitotyön yhteistyökeskuksen johtaja Arja Holopainen.
ICN ja ICM edustivat yhdessä yli 30 miljoonaa sairaanhoitajaa ja kätilöä.
Julkilausumassa korostetaan hoitotyön johtajien merkitystä terveydenhuoltoa koskevassa päätöksenteossa, hoitotyöntekijöiden laadukkaan koulutuksen merkitystä sekä hoitotyön arvostuksen nostamista niin, että meillä on tulevaisuudessakin riittävästi hyvin koulutettuja hoitotyöntekijöitä terveydenhuollossa. Lisäksi kolmipäiväisen kokouksen keskusteluissa korostettiin hoitotyötä koskevan tutkimusnäytön hyödyntämisen merkitystä sekä tarvetta poliittisten päätöksentekijöiden kanssa käytävään vuoropuheluun. Siten varmistetaan, että terveydenhuoltoa koskevassa päätöksenteossa huomioidaan nykyistä paremmin myös hoitotyötä koskevan tiedon merkitys palvelujen kehittämisessä.
Terveydenhuollolla ei ole varaa hukata suurimman ammattiryhmän asiantuntemusta
WHO:n pääjohtaja Tedros Adhanon Ghebreyesus totesi kokouksen avauspuheenvuorossaan, että hoitotyöntekijät ovat terveydenhuollon suurin ammattiryhmä, mutta heitä ei riittävästi arvosteta. Viimeistään Covid-19 pandemia on osoittanut heidän merkityksensä terveydenhuollossa, aliarvioinnille ei ole pääjohtajan mukaan perusteita.
- He ovat oman terveytensä riskeeraten osallistuneet sairastuneiden hoitoon pandemian aikana, totesi Tedros Adhanon Ghebreyesus.
Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Nina Hahtelan mukaan myös Suomessa sairaanhoitajat ovat tehneet uskomattoman hyvää työtä vaikeassa pandemiatilanteessa. Sen sijaan heidän suojaamisekseen ei kaikissa työyhteisöissä ole tehty riittävästi.
- Jos työntekijöiden terveydestä ja työturvallisuudesta ei huolehdita, ei meillä ole jatkossa ammattilaisia auttamassa apua tarvitsevia, sanoo Hahtela.
Hoitotyön johtajien ja hoitotyöntekijöiden merkitys toimivan terveydenhuollon näkökulmasta on kiistaton. Myöskään Suomella ei ole varaa hukata tätä pääomaa, kun kehitetään sosiaali- ja terveydenhuoltoa, sen rakenteita ja sisältöä. Ilman osaavia sairaanhoitajia ei ole laadukasta terveydenhuoltoa, muistuttaa puheenjohtaja Hahtela.
Kokouksessa korostettiin useissa puheenvuoroissa myös tutkimusnäytön merkitystä. Yksin tutkimusnäyttö ei tosin muuta maailmaa, se pitää viedä myös päätöksentekoon ja hoitotyön käytäntöön.
WHO:n hoitotyön yhteistyökeskuksen johtaja Holopainen on samaa mieltä – meidän on vielä enemmän kiinnitettävä huomiota siihen, että hoitotyötä koskeva tutkimusnäyttö on sellaisessa muodossa, että sitä on entistä helpompi hyödyntää sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevassa poliittisessa päätöksenteossa että potilaiden/asiakkaiden hoidossa.
Sekä Hahtela että Holopainen välittivät kirjeellään suomalaisille päätöksentekijöille kokouksessa esitettyä viestiä siitä, että hoitotyön edustajia tarvitaan sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistä koskevassa päätöksenteossa nykyistä enemmän. Jos päätöksenteossa kuullaan vain lääkäreitä, jää päättäjiltä kokonaan hyödyntämättä suurimman ryhmän eli hoitotyöntekijöiden asiantuntemus.
Hahtela ja Holopainen totesivat kirjeessään, että viimeistään Covid-19 osoitti, ettei terveydenhuolto toimi ilman sairaanhoitajien osaamista. Tästä osaamisesta ja hoitotyöntekijöiden hyvinvoinnista on pidettävä huolta muun muassa varmistamalla laadukas hoitotyöntekijöiden perus- ja täydennyskoulutus, hoitotyöntekijöiden työolojen ja työturvallisuuden asianmukaisuus sekä mahdollisuus hyödyntää työssään parhaita mahdollisia tutkimusnäyttöön perustuvia toimintatapoja.
- Odotamme mielenkiinnolla, miten meillä Suomessa vastataan näihin WHO:N, ICN:n ja ICM:n esittämiin vaatimuksiin, toteavat Hahtela ja Holopainen.
Sairaanhoitajaliitto ja Suomessa toimiva WHO:n hoitotyön yhteistyökeskus ehdottivat kirjeessään terveydenhuollon päätöksentekijöille ja johtajille yhteistyötä ja tarjosivat laajan kansallisen ja kansainvälisen verkostonsa asiantuntemusta päätöksentekijöiden käyttöön.
