Sairaanhoitajakoulutuksesta lähes puolet tulee tapahtua kliinisessä harjoittelussa, aidoissa sote-toimintaympäristöissä. Suomessa ollaan tilanteessa, jossa sairaanhoitajaopiskelijoille ei ole riittävästi harjoittelupaikkoja suorittaa vaadittavaa kliinistä harjoitteluaan.
- Kun valtiovalta samanaikaisesti vastaa vallitsevaan sairaanhoitajapulaan lisäämällä sairaanhoitajakoulutuksen aloituspaikkoja, on aivan selvää, että tilanne tulee eskaloitumaan yhä pahemmaksi, ellei sitä aktiivisesti ja nopeasti ratkaista, sanoo Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Nina Hahtela.
Sairaanhoitajaliitto on huolissaan sairaanhoitajaopiskelijoiden tasa-arvosta harjoittelujaksojen osalta. Laadukas kliininen harjoittelu vaatii riittävän resurssoinnin ja rahoituksen.
- Sairaanhoitajaliiton kanta on se, että terveysalan opiskelijoiden harjoittelukustannukset on katettava erityisvaltionosuuksina, puheenjohtaja Hahtela sanoo.
Näin tehdään jo lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksen osalta.
- Tuntuu käsittämättömältä, että samaa mallia ei noudatettaisi sairaanhoitajakoulutuksen osalta. Tämä olisi yksi osaratkaisu sairaanhoitajapulaan, Hahtela sanoo.
Sairaanhoitajaliiton asiantuntija Anna Suutarla korostaa tilanteen ratkaisemisen merkitystä.
- Nykyisellään meillä on vaikeuksia toteuttaa lain velvoittamalla tavalla kliinistä harjoittelua, joka kuitenkin on keskeinen osa sairaanhoitajakoulutusta. Opiskelijoiden oikeusturva, potilasturvallisuus ja terveydenhuollon yksiköiden toimintakapasiteetti on vaarassa ja lisäksi ammattikorkeakoulut on asetettu kohtuuttoman vaikeaan tilanteeseen, Suutarla toteaa.
Pandemia on edelleen vaikeuttanut harjoitteluiden suorittamista suunnitellusti.
Kun työelämässä ei ole riittävästi resursseja harjoittelun ohjaamiseen, työntekijät uupuvat ja opiskelijat voivat saada hyvinkin negatiivisia harjoittelukokemuksia.
Puheenjohtaja Hahtelan mielestä kierre on ratkaistavissa. Ensimmäinen askel on yhtenäistää harjoittelun kustannuskäytännöt samanlaisiksi kuin lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksessa.
- Kun harjoittelupaikkapulaan haetaan kansallisia ratkaisumalleja, on huomioitava, että ne noudattavat sairaanhoitajakoulutusta velvoittavaa EU-lainsäädäntöä. Resursoinnin pitää mahdollistaa lain noudattaminen, huomauttaa Anna Suutarla.
Sairaanhoitajaliitto esittää harjoittelupaikkapulaan seuraavia ratkaisuja:
- Sairaanhoitajat työskentelevät entistä enemmän muun muassa etäpalveluissa, myös harjoitteluja tulee suunnata uudenlaisiin työympäristöihin. Samalla tulee huomioida, että harjoittelut kattavat kaikki vaadittavat asiasisällöt.
- Yksityisen sektorin työyhteisöjä tarvitaan entistä enemmän myös harjoittelupaikoiksi.
- Rahoitusta tulee korvamerkitä harjoittelujen ohjaukseen ja ohjaajien koulutukseen.
- Laadukas harjoitteluohjaaminen edellyttää aikaresurssia, mikä tulee huomioida yksiköiden henkilöstömitoituksessa.
- Ammattikorkeakouluille ja terveydenhuollon organisaatioille tulee perustaa yhteisiä työtehtäviä, jotka liittyvät opiskelijan ohjaukseen.
- Laadun varmistamiseksi harjoittelupaikkojen ja ohjaajien ohjausosaamista tulee systemaattisesti mitata.
- Hyviä kokemuksia uudenlaisista kliinisen harjoittelun malleista, esimerkiksi moduuli-malleista, tulee hyödyntää tehokkaammin ja systemaattisemmin.
- Laadukas ja turvallinen opiskelijaohjaus edellyttää yhteneväisten ja näyttöön perustuvien käytänteiden arviointia ja ylläpitoa.
