Sairaanhoitajilla on mitätön päätösvalta omaan työhönsä liittyvissä kysymyksissä, jos päätökseen liittyy rahankäyttöä. Tämä käy ilmi Sairaanhoitajaliiton kyselyssä. Terveydenhuollossa voi olla päätöksentekoportaita pahimmillaan yli kymmenen.
Sairaanhoitajaliitto kysyi joulukuussa johtotehtävissä toimivilta jäseniltään kokemuksia päätöksenteon sujuvuudesta terveydenhuollon organisaatiossa. Kyselyyn vastasi 73 hoitotyön esihenkilöä ja johtajaa, joista 84 prosenttia työskenteli julkisella sektorilla, 11 prosenttia yksityisellä ja kuusi kolmannella sektorilla. Vastaajista runsas puolet oli osastonhoitajia tai vastaavassa asemassa.
Vain joka kymmenes vastaaja oli sitä mieltä, että sairaanhoitajia otetaan mukaan päätöksentekoon, ja sairaanhoitajat voivat vaikuttaa terveydenhuollossa tehtäviin päätöksiin. Vähäisintä vaikutusvalta on asioissa, jotka edellyttävät rahankäyttöä, kuten palkasta päätettäessä. Myös esimerkiksi lomista ja koulutuksista päätetään usein jossain muualla. Vajaa viidennes vastaajista kokee, että tieto heitä koskevista päätöksistä tavoittaa sairaanhoitajat vasta sisäisistä tiedotteista, mediasta, somesta tai huhupuheista.
- Ei ole järkevää johtamista, että organisaation johto toimii kaikkien päätösten kumileimasimena, sanoo Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Nina Hahtela.
Valtiollista ohjausta tarvitaan
Kyselyn mukaan sairaanhoitajan esihenkilö saa tehdä tarvittavat päätökset kysymättä ylempää seitsemässä prosentissa kyselyyn vastanneiden organisaatioita. Yleisin tilanne on, että sairaanhoitajan asiassa päätökseen tarvitaan kaksi tai kolme päätöksentekoporrasta. 35 prosenttia vastaajista kertoi, että päätöksentekoportaita on neljä, viisi tai jopa yli kymmenen.
Vastaajat ehdottavat, että päätöksentekoa tuotaisiin organisaatiossa alemmas siten, että yksiköt voisivat sekä organisoida työnsä itse että vastata toiminnastaan taloudellisesti.
- Tähän liittyy valtakysymyksiä: kuka saa päättää, kuka saa johtaa. Vallitsevista rakenteista pidetään hyvinkin tiukasti kiinni. Siksi uudenlaisen ajattelumallin ja ohjauksen täytyy lähteä tarpeeksi ylhäältä, ylimmiltä mahdollisilta tasoilta. Tarvitaan isoa asennemuutosta kautta linjan, Hahtela sanoo.
Ovi käy väärään suuntaan
Kysely osuu ajankohtaan, jolloin alaa kohtaavat yhtä aikaa monet paineet. Työ- ja elinkeinoministeriön ammattibarometrin mukaan sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat ovat ammattiryhmä, joista Suomessa on eniten pulaa. Kriittisimpiä sairaanhoitajaliiton työolobarometrissä ovat alle 35-vuotiaat sairaanhoitajat, jotka yhteiskunta kipeästi tarvitsisi töihin.
- Jos me jatkamme nykyisellä mallilla, valitettavasti ovi käy väärään suuntaan. Sairaanhoitajat ovat eettisesti orientoituneita ja haluavat tehdä työnsä hyvin. Jos olosuhteet eivät sitä mahdollista, eettinen stressi saa miettimään muita mahdollisuuksia, Hahtela sanoo.
Terveydenhuollon johtamisteemaa käsitellään Sairaanhoitaja-lehdessä 3/2021.Laajassa artikkelissa kolme alan ulkopuolista asiantuntijaa tarkastelee terveydenhuollon johtamista. Myös hoitoalan jättänyt sairaanhoitaja kertoo, mitä ajatuksia johtaminen hänessä herättää. Artikkeli on luettavissa digilehdessä: https://shlehti.sairaanhoitajat.fi/share/16126/a6c33f
Lisätietoja: Sairaanhoitajaliitto, puheenjohtaja Nina Hahtela, p. 010 321 3331
