Asiantuntija Liisa Karhe tuntee sairaanhoitajan ammatin sisältä käsin kuten vain työtä itse tehneet sen tuntevat. Mutta tietävätkö muut, mitä sairaanhoitajat tekevät ja millaista sairaanhoitajan työ oikein on? Blogisarjan ensimmäisessä osassa Karhe tarttuu haasteelliseen tehtävään kuvata sairaanhoitajan työn sisältöä.
Sairaanhoitajan työtä on vaikea selittää?
Moni sairaanhoitaja on todennut viime aikoina, että sairaanhoitajan ammatin ulkopuoliset eivät taida tietää, millaista sairaanhoitajan työ oikeasti on. Olen samaa mieltä. Suomalaisten naisten kolmanneksi yleisin ammatti ja silti sairaanhoitajan työstä on niin paljon vääriä käsityksiä liikkeellä. Aiheellinen kysymys onkin, millaista kuvaa sairaanhoitajien työstä ja puheista välittyy muille?
Mitä itse vastaat naapureille tai kylänmiehille, kun he kysyvät, mitä oikein teet sairaanhoitajana siellä teho-osastolla tai kirurgisella osastolla tai hoivakodissa tai terveyskeskuksessa tai …?
Aiemmassa työssäni teho-osaston osastonhoitajana kysyin aina silloin tällöin kehityskeskusteluissa sairaanhoitajilta, miten he näkevät oman työnsä ja miten he kuvaisivat sitä kysyjälle yhdellä tai kahdella lauseella. Vastaukset olivat mielenkiintoisia, sillä ne kuvastivat pohjimmiltaan sitä, miten erilaiset ja eripituisten ja erilaisen työkokemuksen omaavat sairaanhoitajat mielsivät oman työnsä, ja millaiseen rooliin he itse sairaanhoitajina olivat asemoituneet. Kuvaus saattoi myös vaihdella riippuen vastaajan tunnetilasta tai kulloisistakin ympäristötekijöistä. Osalla sairaanhoitajuus oli syvällä osana omaa ammatillisuutta ja arvomaailmaa, ja osalla sairaanhoitajan työ näyttäytyi ulkoisena tehtäväluettelona tai tuntui pelkältä lääkärinmääräysten täyttämiseltä. Näitä kuunnellessani mietin, että antaako sairaanhoitajan työ enemmän niille, jotka ovat löytäneet oman sairaanhoitajuutensa, arvonsa ja itsensä? Auttaako se jaksamaan sairaanhoitajan työssä?
Osa teistä lukijoista haluaisi varmaan tässä kohtaa nostaa esiin sairaanhoitajan jaksamista rajoittavat ja estävät tekijät, mutta jos sallitte, jatkan sairaanhoitajan työn sisällöstä.
Sairaanhoitajan työ ei sovi liukuhihnalle?
Sairaanhoitajan työtä onkin haasteellista kuvata itse työn luonteen takia. Sairaanhoitajan työ tarjoaa varmastikin maailman monipuolisimmat vaihtoehdot, sillä erilaiset potilas- ja asiakasryhmät ja heidän avuntarpeensa tekevät työstä rikkaan, vaihtelevan ja haasteellisen. Sairaanhoitajana voit tehdä työtä hyvin erilaisissa olosuhteissa ja erilaisilla aloilla. Sairaanhoitaja on hoitotyön asiantuntija, jonka työn päämääränä on terveyden edistäminen ja ylläpitäminen, sairauksien ehkäiseminen ja hoito sekä kärsimyksen lievittäminen, kuten Suomen Sairaanhoitajien viime vuonna päivitetyissä sairaanhoitajan eettisissä ohjeissa todetaan. Jos sairaanhoitaja ei pysty työssään edistämään potilaiden hyvää hoitoa sekä välttämään potilaalle aiheutuvaa turhaa haittaa, on päivän selvää, että sairaanhoitajan työ alkaa kuormittaa eettisesti ja henkisesti. Merkittävä osa sairaanhoitajan työstä on kohtaamisia, työskentelipä sairaanhoitaja sitten lähes millä sektorilla tahansa. Siksi sairaanhoitajan työ ei voi toimia tuotantotalouden liukuhihnaprosesseina, ja jos sitä sellaiseen ajetaan, niin metsään menee. Uskallan kysyä, olemmeko jo monin paikoin metsässä? Liukuhihna edellyttää, että jokainen työvaihe voidaan ajastaa ja määritellä, mutta erilaisten ja eritarpeisten ihmisten kanssa on oltava aikaa vastata yksilöllisesti ja eri tavoin potilaiden tai asiakkaiden avuntarpeisiin. Kaikille sama hoito ja hoitoaika ei vaan toimi.
Sairaanhoitaja hoitaa, mutta mitä se tarkoittaa?
Sairaanhoitajina olemme myös tottuneet siihen, että emme voi puhua kaikkea työstämme ulkopuolisille. Oma valintani aikoinaan nuorena sairaanhoitajana oli, etten puhu juuri mitään, sillä oli helpompi olla puhumatta kuin vastailla miljooniin lisäkysymyksiin, jolloin olisi sitten voitu olla jo harmaalla alueella siitä, mitä voi puhua ja mitä ei. Ulkopuoliset näkevät jonkun hetken sairaanhoitajan ulkokuoresta, ehkä sen hetken, kun hän istahtaa kansliaan kirjaamaan ja toteavat: ” siellä ne istuvat kansliassa”. Sairaanhoitajat kokevat helposti, että heidän työtään ja sen vaatimuksia ei ymmärretä. Sairaanhoitajat epäilevät välillä jopa omien esihenkilöidensäkin ymmärrystä sairaanhoitajan työn sisällöstä, vaikka esihenkilö olisi vuosikausia tehnyt samaa työtä. Ulkopuolisena ei pääse helposti sairaanhoitajan pään sisään. Sairaanhoitajan työn sisältö ei aukea vielä sillä, että sanomme, että hoidamme ja autamme, sillä moni muukin ammattiryhmä hoitaa ja auttaa. Puutarha, eläimet, koneet ja monet muut tarvitsevat hoitajia, mutta potilaat ja asiakkaat tarvitsevat sairaanhoitajia, joita ovat myös terveydenhoitajat, amk-ensihoitajat ja kätilöt.
Haasteellisuudesta huolimatta ajattelin yrittää kuvata sitä monimuotoisuutta, moniulotteisuutta, monikerroksisuutta, vastuuta sekä henkistä, fyysistä, sosiaalista ja eettistä painetta, mitä sairaanhoitaja työssään kokee. Sopivassa ja oikeassa suhteessa nämä paineet saavat sairaanhoitajan kokemaan onnistumisia. Sairaanhoitajan on tehtävä samaan aikaan työtään käsillään, aivoillaan, sydämellään ja koko olemuksellaan. On tiedettävä, mitä tekee, on taidettava ja osattava tehdä asioita, on priorisoitava, on organisoitava, on koordinoitava, on ennakoitava, on reagoitava, on tehtävä nopeita päätöksiä, on kirjattava ja viestittävä, on tehtävä yhteistyötä toisten kanssa, on autettava ja otettava apua vastaan, on oltava läsnä kuuntelijana ja kuulevana, on myötäelettävä, on oltava tilanteen tasalla, osattava valita oikeat sanat oikeaan paikkaan ja oltava oikeassa paikassa hiljaa. On tarkkailtava, on valvottava, on seurattava, on tehtävä päätelmiä ja yhteenvetoja, on hahmotettava ja kokonaisuuksia mutta nähtävä myös yksityiskohtia. On reagoitava, on itkettävä, on naurettava ja on elettävä potilaiden ja asiakkaiden kanssa hetkessä. Tähän ei pysty, ellei tunne potilasta tai asiakasta. On tutustuttava potilaan tilanteeseen, jotta osaa antaa ja vaihtaa tietoa, ohjata, neuvoa ja tukea ja opastaa. Sairaanhoitajina olemme itse työmme instrumentteja ja hioudumme kokemuksen ja tiedon myötä taitaviksi, mutta myös kulumme, ellemme pidä itsestämme huolta ja ellei työnantaja pidä sairaanhoitajistaan huolta. Sairaanhoitajien tulee olla työnantajille ei vain kertakäyttöisiä vaan arvokkaita instrumentteja, joita tulee käsitellä ammattitaidolla eikä heitellä miten sattuu, sillä sairaanhoitaja särkyy helposti.
Sairaanhoitajan harteilla on vastuu toisen ihmisen terveydestä ja hengestä
Sairaanhoitajan työssä ei näperrellä minkään pikkujuttujen kanssa. Sairaanhoitajan työssä on kyse toisten ihmisten terveydestä ja elämästä. Sairaanhoitaja on rinnalla kulkija ja saattaja, saattaja elämään, rinnalla kulkija tässä hetkessä ja saattaja auttamassa potilasta tai asiakasta elämässä eteenpäin ja saattaja kuolemaan. Sairaanhoitajan vastuulla ei ole enempää eikä vähempää kuin toisen ihmisen terveys ja henki. Se vaatii kunnioittavaa asennetta toista ihmistä, hänen valintojaan ja elämää kohtaan. Sairaanhoitaja ei voi määritellä toisten ihmisten kohtaloita, mutta voi olla osana auttamassa ja tukemassa, että toisen matkasta elämän kohtaloissa tulee niin hyvää kuin mahdollista. Jos sairaanhoitaja ei osaa työtään sen takia, että kukaan ei perehdytä tai ohjaa, tai sairaanhoitaja ei ehdi tai voi tehdä sitä, minkä tietää välttämättömäksi, saattaa toisen ihmisen terveys ja elämä vaarantua. On todella isoja valintoja, miten perehdytys ja ohjaus toteutetaan vai toteutetaanko. Sairaanhoitaja, siis ihminen hänkin, ei yksinkertaisesti jaksa, jos tietää koko ajan kävelevänsä heikoilla jäillä ja tietää koko ajan, että jos en saa kaikkea tehtyä, voi käydä huonosti. Mikään ei taida olla raskaampaa sairaanhoitajalle itselleen kuin se, että huomaa tehneensä peruuttamattoman virheen. Virheet ovat täysin inhimillisiä, mutta virheiden pelko rasittaa sairaanhoitajaa ja syö jaksamista. Kenenkään harteille ei pitäisi ladata liian suurta taakkaa.
Sairaanhoitajat saavat kohtuullisesta vastuusta haastetta, jonka hallinnasta saa mielihyvää ja onnistumisen kokemuksia. Moni sairaanhoitaja kuvaakin Suomen Sairaanhoitajien kyselyissä, että haasteellinen ja vaativa sairaanhoitajan työ on motivoivaa ja he ovat ylpeitä omasta osaamisestaan ja korkeasta asiantuntijuudestaan. Sairaanhoitajat arvottavat sairaanhoitajan työn itsessään mielekkääksi ja palkitsevaksi, kunhan työtä saa tehdä parhaansa kohtuullisissa työolosuhteissa.
Inspiroiduitko tästä? Blogeillamme tuomme sairaanhoitajan äänen kuuluvaksi ja asiantuntemuksen näkyväksi.
