Sairaanhoitajaliitto on huolissaan perusterveydenhuollon tilasta, muun muassa väestön epätasa-arvoisesta hoitoon pääsystä ja terveydestä. Hallitusohjelmassa todetaan tavoitteena: Suomi on maa, jossa jokainen saa hoitoa, hoivaa ja huolenpitoa oikea-aikaisesti ja yhdenvertaisesti. Tämä ei tällä hetkellä toteudu.
Hallitusohjelmassa tuodaan ratkaisuna esille muun muassa moniammatillisten sosiaali- ja terveyskeskusten kehittäminen, joissa hyödynnetään digitalisointia sekä tuodaan vastaanottotoimintaan uudella työnjaolla eri ammattilaisten työpanosta ja erityistason konsultaatioita. Tavoitteena on lisätä palveluihin noin 1 000 yleislääkäriä.
– Näkökulma vääristyy, jos puhutaan terveyskeskusten lääkäripulasta kuin se olisi ainoa asia, joka pitää ratkaista. Nyt pitää keskittyä siihen, minkälaista apua terveyskeskuksessa asioiva potilas tarvitsee, ja miten se hänelle voidaan parhaiten tarjota, sanoo Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Nina Hahtela. Meidän pitää arvioida, miten kaikkiaan vastaamme asiakkaan tarpeisiin eikä vain siitä, onko lääkäriaikoja tarpeeksi. Ratkaisu seitsemän päivän hoitotakuun toteutumiseen, kansalaisten yhdenvertaiseen kohteluun ja terveyskeskuskriisin ratkaisuun löytyy palveluiden moniammatillisesta kehittämisestä.
Hahtelan mukaan palveluprosesseja on jo kehitetty oikeaan suuntaan monissa terveyskeskuksissa. Avovastaanottotoiminnassa sairaanhoitajien itsenäistä työnkuvaa osataan jo hyödyntää. Sairaanhoitajan rooli hoidon tarpeen arvioinnissa on keskeinen: hän pystyy ohjaamaan potilaan oikealle ammattilaiselle ilman turhaa odottelua ja pompottelua. Tätä kannattaa Hahtelan mielestä vielä entisestään kehittää.
Tuloksellisiksi, asiakaskeskeisiksi ja kustannustehokkaiksi toimintamalleiksi ovat osoittautuneet myös lääkäri–sairaanhoitaja-työparimalli, sairaanhoitajien asiakasvastaava -malli paljon palveluita tarvitseville ja monisairaille, hoitajavastaanotot, ja rajatun lääkkeenmääräämisoikeuskoulutuksen saaneiden sairaanhoitajien kouluttaminen, ja heidän määränsä lisääminen terveyskeskuksissa. Myös kliinisen hoitotyön asiantuntijoilla voisi olla nykyistä vahvempi rooli terveyskeskusten hoitotyön kehittäjinä.
Hahtela näkeekin, että sairaanhoitajien merkitys tulevaisuuden sote-keskuksissa edelleen korostuu väestön vanhetessa ja kroonisten sairauksien lisääntyessä. Lääkkeitä määräävän sairaanhoitajan rooli on ollut hyvin keskeinen esimerkiksi Samarian terveyskeskuksessa Espoossa, jossa 70 prosenttia asiakkaista kulkee sairaanhoitajan kautta.
Sairaanhoitajaliitto kannustaa päättäjiä satsaamaan sairaanhoitajien osaamisen maksimaaliseen hyödyntämiseen sote-keskusten kehittämisessä. Se voi tarkoittaa sairaanhoitajien lähettämistä lääkkeenmääräämiskoulutukseen, digikoulutukseen tai muuhun täydennyskoulutukseen. Se voi tarkoittaa hoitotyön esimiesten toimivallan ja määrän vahvistamista. Se voi myös tarkoittaa sen varmistamista, että sairaanhoitajakoulutus vastaa kaikilta osin tulevaisuuden haasteisiin.
– Ja se tarkoittaa myös sairaanhoitajien arvon ja merkityksen tunnustamista sekä rahallista satsausta sen varmistamiseen, että meillä on ammattitaitoisia sairaanhoitajia töissä myös tulevaisuuden sote-keskuksissa.
Lisätiedot:
Nina Hahtela, puheenjohtaja, Sairaanhoitajaliitto, nina.hahtela@sairaanhoitajat.fi tai puh. 010 321 3331
Anna Suutarla, kansainvälisten asioiden päällikkö, Sairaanhoitajaliitto, anna.suutarla@sairaanhoitajat.fi tai puh. 010 321 333
