Sairaanhoitajien erikoistumiskoulutusasia nytkähti eteenpäin

Suomen Sairaanhoitajat on vuosikausien ajan ajanut sairaanhoitajien erikoistumiskoulutusten käynnistämistä ja niitä vastaavien tehtävänkuvien luomista työelämään. Tänä syksynä asiassa otetaan harppaus eteenpäin, kun sosiaali- ja terveysministeriö selvittää kliinisesti erikoistuneiden sairaanhoitajien ennakoitua tarvetta hyvinvointialueiden eri palvelukokonaisuuksissa vuosina 2024–2028. Selvityksen pohjalta laaditaan yhteistyössä ammattikorkeakoulujen kanssa ehdotukset erikoistumiskoulutusten järjestämisestä ja rahoitustarpeesta.

• On selvää, että kliinisen hoitotyön erikoisaloilla tarvitaan sairaanhoitajia, joilla on erityisosaamista. Yhtä kristallinkirkkaana näen sen, että erikoistumiskoulutuskokonaisuutta tulee ohjata kansallisesti. Hienoa, että asiassa edetään nyt tähän suuntaan. Haluamme edelleen kaikin mahdollisin tavoin olla edistämässä tämän sairaanhoitajiin, hoitotyöhön ja koko terveydenhuoltoon laajasti vaikuttavan merkittävän kokonaisuuden toteutumista, Suomen Sairaanhoitajien puheenjohtaja Heljä Lundgrén-Laine painottaa.

Suomen Sairaanhoitajat on vaikuttamistyössään korostanut hoitotyön erikoisosaajien merkitystä  potilasturvallisuudelle ja hoidon laadulle. Erikoistumiskoulutus ja erikoistumisosaamista edellyttävät työnkuvat ovat tärkeä osa myös sairaanhoitajan kliinistä uramallia. Niiden kansallinen edistäminen on ensisijaisen tärkeää, kun yritetään ratkaista hoitoalan haasteita ja hoitajapulaa.

• Pidän tärkeänä, että asiantuntijamme Liisa Karhe on mukana STM:n työryhmässä. Meille tämä kertoo siitä, että Suomen Sairaanhoitajien asiantuntemusta arvostetaan, kun tehdään päätöksiä sairaanhoitajien asioissa, puheenjohtaja Lundgrén-Laine sanoo.

Selvitystyö on käynnistynyt

Liisa Karhe kertoo, että hyvinvointialueiden hoitotyön professiojohtajille tai vastaavassa tehtävässä toimiville on elokuussa lähetetty kysely, jossa kysytään määrällisiä tietoja kliinistä hoitotyötä tekevistä sairaanhoitajista, erikoistumiskoulutuksen käyneistä sairaanhoitajista ja sairaanhoitajien erikoisosaamisesta tällä hetkellä sekä arviota tulevien vuosien tarpeesta ja tietoa tulevasta erikoisalakohtaisesta tarpeesta.

Kyselyssä selvitetään myös, miten sairaanhoitajan rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden edellyttämää erikoispätevyyttä on hyödynnetty ja minkälaista koulutustarvetta niin kutsutuille LMEP-hoitajille on tulevaisuudessa. 

• Selvitämme sitäkin, miten erikoisosaamista varmistetaan, ja mikä on johtamisosaamisen kehittämisen tilanne hyvinvointi- ja yhteistyöalueella, Karhe luettelee. 

Karhen mukaan yksi isoista kysymyksistä on se, minkälainen tarve sairaanhoitajien erikoistumiskoulutuksen hyödyntämiselle on työelämässä, ja miten osaamisen kehittämistä viedään eteenpäin koulutuksen ja hyvinvointialueen yhteistyössä.

Erikoistuneet sairaanhoitajat ainoa mahdollinen kehityssuunta

Suomen Sairaanhoitajien puheenjohtaja Heljä Lundgrén-Laineen mukaan se, että varmistamme erikoistuneiden sairaanhoitajien roolin terveydenhuollossamme, on merkittävä asia suomalaisille sairaanhoitajille.

• Olemme erittäin ylpeitä siitä, että ponnistelumme tämän asian toteutumiseksi ovat tuottaneet tulosta, Lundgrén-Laine iloitsee.

Hänen mukaansa Suomen Sairaanhoitajat vastustaa sellaista kehityssuuntaa, jossa sairaanhoitajilta edellytetään hyvin epärealistisin perustein monen erikoisalan osaamista. Lungrén-Laineen mukaan meillä pitää jatkossakin olla eri tavoin suuntautuneita sairaanhoitajia: joidenkin osaaminen voi olla laajaa, mutta tarvitsemme myös vahvoja erikoisalojen syväosaajia.

• En pidä mahdollisena, että meillä tulevaisuudessakaan olisi sairaanhoitajia, joita voitaisiin siirtää työvuoroihin melkein mille tahansa erikoisalalle. Tällainen ajattelu tulisi kokonaan haudata. Meidän tulee edetä juuri erikoistumiskoulutusten käynnistämisen ja erikoisosaamisen vahvistamisen suuntaan, Lundgrén-Laine painottaa.

Hänen mukaansa Suomen Sairaanhoitajilla on ollut aloitteellinen ja ratkaiseva rooli tämän erikoistumiskoulutusasian kansallisessa edistämisessä.