Sairaanhoitajien kokemuksia hoitoisuuden mittaamisesta POLIHOIq -mittarilla | Sairaanhoitajat Siirry sisältöön
Liity jäseneksi

Sairaanhoitajien kokemuksia hoitoisuuden mittaamisesta POLIHOIq -mittarilla

Tutkiva Hoitotyö -tiivistelmä. Saarenpää S, Elo S & Kajula O. 2020. Sairaanhoitajien kokemuksia hoitoisuuden mittaamisesta POLIHOIq -mittarilla. Tutkiva Hoitotyö 18(3), 3–9.

Tutkimuksen tarkoitus: Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata sairaanhoitajien kokemuksia potilaan hoitoisuuden mittaamisesta polikliinisen hoitoisuusluokitusmittarin (POLIHOIq) avulla.

Aineisto ja menetelmät: Tutkimusaineisto kerättiin Suomessa sairaanhoitajilta (n=17) fokusryhmähaastatteluilla (n=4) ja analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla.

Tulokset: Sairaanhoitajien kokemus potilaan yksilöllisen hoidontarpeen mittaamisesta muodostui kolmesta pääluokasta: hoitotyön näkyväksi tekeminen, potilaan yksilöllinen hoitoisuuden näkyväksi tekeminen ja hoitoisuusluokitusjärjestelmän hyödyntämisen merkitys sairaanhoitajalle. POLIHOIq- mittari nähtiin tärkeänä työvälineenä, jolla sairaanhoitajien tekemä työ saadaan näkyväksi. POLIHOIq-mittarin koettiin mittaavan potilaan yksilöllistä hoidontarvetta, mutta yksilöllisyys tulisi huomioitua paremmin, mikäli mittarissa olisi nollakohta osoittamassa, ettei kyseinen osa-alue kosketa potilasta. Sairaanhoitajat eivät kuitenkaan täysin luota hoitoisuusluokitusmittariin tai sen tuottamaan tietoon, sillä tietojen hyödyntämistä ei tuoda esille riittävästi.

Päätelmät: Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää hoitoisuusluokitusmittarin kehittämisessä, sairaanhoitajien hoitoisuuden mittaamisen edistämisessä sekä välillisesti potilasohjauksen ja kirjaamisen kehittämisessä.

Asiasanat: fokusryhmähaastattelu, hoitoisuusluokitus, induktiivinen sisällönanalyysi, polikliininen hoitotyö, sairaanhoitaja

Mitä tutkimusaiheesta jo tiedetään?
• Hoitoisuusluokitusten avulla voidaan huomioida potilaiden yksilöllinen hoidontarve.
• Hoitoisuustietoa voidaan hyödyntää optimaalisen henkilöstö resursoinnin tukena.
• Hoitoisuusluokitusmittareita on tutkittu varsin laajasti, käyttäjien näkökulma on kuitenkin jäänyt suppeaksi.

Mitä uutta tietoa tutkimus tuottaa?
• Sairaanhoitajat eivät täysin luottaneet mittareiden tuottamaan tietoon.
• Potilasohjaus ja emotionaalinen tuki koettiin vaikeaksi mitata ja kirjata.
• Kiire, lyhyet potilaskontaktit ja rutiinit työssä heikensivät potilaan yksilöllisyyden esille tuloa hoitoisuutta mitatessa.

Miten tuloksia voidaan hyödyntää hoitotyön käytännön, koulutuksen ja johtamisen kehittämisessä?
• Sairaanhoitajaa motivoi hoitoisuusluokitusten tekemiseen se, että hoitoisuusluokitustietojen hyödyntäminen tuodaan esille.
• Potilasohjauksen ja emotionaalisen tuen mittaamisen ja kirjaamisen harjoitteluun tulisi panostaa.