Siirry sisältöön
Liity jäseneksi

Savuttomuuskoutsi kannustaa stumppaamaan

uutinen

Tupakoinnin vähentäminen tai lopettaminen on iso haaste, vaikka ajatus olisi kirkas ja tahto kova. Mielenterveyspotilailla tahtoa piisaa yhtä lailla kuin muillakin, mutta stumppaamiseen tarvitaan paljon tukea.
Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä apuun on rekrytoitu kolme savuttomuuskoutsia. He ovat entisiä tupakoitsijoita, joilla on lisäksi kokemusasiantuntijan koulutus. Kokeilu on osa valtakunnallista MITU-hanketta, jossa tuetaan mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivien tupakoinnin lopettamista.
Savuttomuuskoutsit ovat käyneet sekä psykiatrian suljetuilla osastoilla että avohoidossa puhumassa aiheesta. Osassa tapaamisista hoitaja on mukana vetämässä keskustelua. Lisäksi koutsit vetävät yksinään avohoitopotilaille matalan kynnyksen keskustelutilaisuuksia, jotka ovat saaneet nimen juttutupa.

Ari Ahlgren on yksi kolmesta savuttomuuskoutsista. Hän on sairaseläkkeellä oleva selkäkroonikko, jolla on usean vuoden kokemus kokemusasiantuntijuudesta. Ahlgren on kiertänyt Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä keskustelemassa kipupotilaiden kanssa sekä puhumassa kipuasioista lääkäreille ja hoitajille.

– Seurasin läheltä hyvän ystävän kuolemaa keuhkoahtaumatautiin. Sain tästä voimaa itse lopettaa tupakoinnin. Aiemmin olin yrittänyt lopettaa jo monta kertaa. Kun minua kysyttiin savuttomuuskoutsiksi, ajattelin, että hyvä, jos voin auttaa tässäkin, Ahlgren kuvaa.

Savuttomuuskoutsiksi käydään erillinen koulutus. Mielenterveyspotilaista Ahlgrenilla ei ollut aiempaa kokemusta, mutta ei hänellä ennakkoluulojakaan ollut. Miehen omakin mieli on ollut välillä kovilla.

– 90-luvulla tein konkurssin ja sen seurauksena päädyin tilanteeseen, jossa pidin ladatun aseen piippua suussa. Silloin olisin varmasti tarvinnut apua, mutta en tajunnut hakea sitä.

Keskustelutilaisuuksien vaatima istuminen aiheuttaa Ahlgrenille kovempia kipuja, mutta hän kestää ne, kun tietää olevansa hyödyksi muille. Auttaminen tuo sisältöä elämään.

Ahlgrenin kohtaamiset mielenterveyspotilaiden kanssa ovat olleet hyviä ja avoimia. Etenkin juttutuvissa juttu välillä lähtee lentoon.
– Siellä kyllä puhutaan tupakan lisäksi ihan mistä tahansa, vaikka viimeksi nähdystä elokuvasta.
Mottona on lähestyä asiaa positiivisuuden kautta ilman paheksuntaa tai paasaamista. Yksikin polttamatta jäänyt savuke on voitto, ja vaikka nyt ei pystyisi muuttamaan tapojaan, ajatus jää itämään.
– Varsinkin osastolla olevat voivat sanoa, että nyt ei pysty tekemään asialle yhtään mitään, koska meneillään on niin rankkoja juttuja. Kiinnostusta aiheeseen kuitenkin on niin, että siitä halutaan puhua.
Moni nykäisee Ahlgrenin nähdessään häntä hihasta ja kyselee neuvoa.
– Minut tunnetaan jo osastolla ”sinä tupakkamiehenä”. Tiukka raja on kuitenkin vedetty siihen, että lääkitysasiat ovat hoitajien heiniä, niihin en puutu. Tietoa jaan, mutta lähestyn asiaa aina oman kokemukseni ja tarinani kautta.

Sairaanhoitopiirin MITU-aluetyöntekijä Jutta Pääkkösen mielestä terveydenhuollossa on selvä asennemuutoksen paikka.

Sairaanhoitopiirin MITU-aluetyöntekijä Jutta Pääkkösen mielestä terveydenhuollossa on selvä asennemuutoksen paikka. MITU on mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivien tupakoinnin lopettamishanke.

– Aiemmin on jotenkin ajateltu, että tupakointi pitää mahdollistaa mielenterveyspotilaille, kun asenne pitäisi olla se, että heillä on yhtä lailla oikeus savuttomuuteen kuin muillakin.
Muuten savuttomasta Keski-Suomen keskussairaalasta löytyykin vielä yksi tupakkakoppi, ja se on psykiatrisella osastolla. Uusi sairaala on rakenteilla, ja sinne on näillä näkymin tulossa yhden hengen tupakointikapseli tahdosta riippumattomassa hoidossa olevia varten. Osastoilla tarjotaan aktiivisesti nikotiinikorvaushoitoa tupakoiville potilaille.
– Mielenterveyspotilaat kuolevat keskimäärin 20 vuotta ennen muita, ja suuri syy ovat sairaudet, joissa tupakka on osallisena. Tupakka vaikuttaa myös joihinkin mielenterveyslääkkeisiin niin, että annosta pitää nostaa ja haittavaikutukset lisääntyvät. Lisäksi moni mielenterveyspotilas on pienituloinen, ja tupakkaan menee paljon rahaa, sairaanhoitopiirin Pääkkönen perustelee asian tärkeyttä.
– Tupakoinnin vähentäminen tukee mielenterveyttä niinkin, että ihminen saa uskoa itseensä kun pystyy tähän.

Tärkeä näkökulma palveluihin

Kokemusasiantuntijat toimivat palvelujen suunnittelussa, henkilökunnan koulutustilanteissa ja potilastilanteissa vertaisohjaajina.

Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä on vuosien kokemus kokemusasiantuntijoista. Sairaanhoitopiiri on kouluttanut 34 kokemusasiantuntijaa. Koulutus kestää kahdeksan kuukautta.

Viimeisin innovaatio on psykiatrian toimialan kanssa kehitetty Päivä elämässä -toiminta. Siinä kokemusasiantuntija havainnoi osaston tai avohoidon toimintaa ja nostaa esiin ilmiöitä, jotka ovat merkittäviä potilaan kannalta.

Teksti Suvi Leppiniemi Kuvat Marja Vesala ja Shutterstock

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *