Kenellekään ei liene epäselvää, että Suomi tarvitsee sote-uudistuksen vaikkakaan se ei tällä hallituskaudella enää toteudu. Väestömme ikääntyy ja palveluntarve kasvaa, mikä aiheuttaa kasvavan paineen rahoitukselle. Yksittäiset kunnat eivät tästä urakasta selviä. Tarvitsemme siis leveämpiä hartioita järjestämään palveluita. Tällä hallituskaudella leveämmiksi hartioiksi haluttiin 18 maakuntaa. Sairaanhoitajaliitto on aikaisemmissa kannanotoissaan tuonut esiin huolensa siitä, että osalla maakunnista on riittämättömät voimavarat ja puutetta järjestämisosaamisessa.
Uudistuksen kärkenä tulee olla perusterveydenhuollon vahvistaminen. Potilaan kannalta on oleellista, että hän pääsee sujuvasti lääkärin ja hoitajan vastaanotoille. Hoitajavastaanottoja lisäämällä parannetaan potilaiden hoitoon pääsyä, nopeutetaan hoidon aloittamista ja mahdollistetaan toiminnan entistä joustavampi ja sujuvampi järjestäminen toimintayksiköissä. Toimivalla perusterveydenhuollolla vähennetään myös erikoissairaanhoidon kustannuksia. Uudistuksella ei pidä vaarantaa jo nyt kustannustehokkaasti toimivaa erikoissairaanhoitoa.
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tavoitteena on ollut ihmisten hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen, palvelujen yhdenvertaisuuden ja saatavuuden parantaminen sekä kustannusten hillitseminen. On toivottavaa, että uudella hallituskaudella unohdetaan omat poliittiset intohimot ja keskitytään alkuperäisiin tavoitteisiin. Valmistelutyötä on syytä tehdä yli puoluerajojen ja alan ammattilasia kuulemalla ja heidän asiantuntemustaan hyödyntäen. Uudistuksen läpivieminen edellyttää myös vaiheistamista ja vaikuttavuusarviointia.
Eri puolilla Suomea on tehty valtavasti kehittämistyötä ja tämän kehittämistyön jatkumisen turvaaminen ja saatujen kokemusten hyödyntäminen ovat tässä tilanteessa ensiarvoisen tärkeitä.
