Tutkiva Hoitotyö -tiivistelmä: Selander K, Nikunlaakso R, Sipponen J, Niemi M, Olin N, Laitinen J. 2021. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten kasautuva koronakuorma: kyselytutkimus Suomen tilanteesta syksylla 2020. Tutkiva Hoitotyö 19(2), 30–37.
Tutkimuksen tarkoitus: Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata, minkälaisia työhön liittyviä muutoksia sosiaali- ja terveysalan henkilöstölle on koronapandemian myötä tullut ja missä määrin ne ovat kasautuneet samoille työntekijäryhmille.
Aineisto ja menetelmät: Aineistona on syksyllä 2020 Suomesta kerätty sosiaali- ja terveysalan työntekijöistä koostuva kyselyaineisto (N=22 528, vastausprosentti 67). Analysoinnissa käytettiin kuvailevia analyysimenetelmiä (prosenttijakaumia ja ristiintaulukointia).
Tulokset: Noin kolmannes sosiaali- ja terveysalan henkilöstöstä kokee työmääränsä kasvaneen ja pelanneensa terveytensä puolesta. Lisaksi noin puolet on joutunut käyttämään suojavarusteita ja joutuneensa opettelemaan uusia tietoja ja taitoja. Monet näistä vaikutuksista kasautuvat nuorille, työntekijäasemassa toimiville ja tietyille ammattiryhmille: röntgenhoitajalle, sairaanhoitajille, laboratoriohoitajille ja laboranteille, lähi- ja perushoitajille.
Päätelmät: Koronakuorma kasautuu tietyille työntekijäryhmille. Jatkossa näiden ryhmien työssäjaksamista ja työhyvinvointia tulee tukea ja toimenpiteitä kohdentaa kyseisille ryhmille. Erityisesti työntekijöiden palautumiseen tulee kiinnittää huomiota sekä tarjota sosiaalista tukea.
Asiasanat: koronapandemia, kuvaileva analyysi, sosiaali- ja terveysalan henkilöstö, työhyvinvointi, työn kuormitus.
Mitä tutkimusaiheesta jo tiedetään?
- Sosiaali- ja terveysalalla työtä tehdään pääasiassa työpaikalla myös koronapandemian aikaan, eikä etätyön tekeminen tai turvavälien noudattaminen ole mahdollista. Koronapandemia on lisännyt työntekijöiden mielenterveysongelmia.
- Sosiaali- ja terveysalan organisaatioissa työtä tekevät ovat jo ennestään kuormittuneita, mikä näkyy muun muassa muita toimialoja korkeampina sairauspoissaoloina.
- Kuormituksen kasautumisen tiedetään olevan erityisen haitallista, ja siksi on tärkeä selvittää koronapandemian mukanaan tuoma vaikutus.
Mitä uutta tietoa tutkimus tuottaa?
- Koronapandemia lisäsi sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden kokemuksia työmäärästä, edellytti heiltä uusien tietojen ja taitojen omaksumista sekä suojavarusteiden käyttöä. Lisäksi he pelkäsivät oman terveytensä puolesta.
- Erityisen huolestuttavaa on, että monet näistä vaikutuksista kasautuvat nuorille, työntekijäasemassa toimiville ja tietyille ammattiryhmille eli röntgenhoitajille, sairaanhoitajille, laboratoriohoitajille ja laboranteille, lähi- ja perushoitajille.
Miten tuloksia voidaan hyödyntää hoitotyön käytännön, koulutuksen, johtamisen ja/tai tutkimuksen kehittämisessä?
- Tutkimus auttaa organisaatioita tunnistamaan ne työntekijäryhmät, joihin koronakuormitus kohdistuu voimakkaimmin ja siten kohdentamaan toimenpiteitä juuri heille. Myöhemmin kriisin helpotettua on kiinnitettävä huomiota myös muiden sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden työhyvinvointiin ja jaksamiseen.
- Työhyvinvoinnin edistämiseksi organisaatioiden tulisi tarjota sosiaalista tukea sekä mahdollistaa palautuminen erilaisin työnjärjestelyn keinoin kuten mahdollistamalla pitämättä jääneiden lomien pitäminen.
- Koronapandemian aiheuttama kuormitus liittyy suuressa määrin yksilön pelkoihin oman terveytensä puolesta eli tunteisiin. Haaste onkin, miten työpaikoilla käsitellään ammatillisesti tunteita. Tämä edellyttää psykologisen turvallisuuden lisäämistä sosiaali- ja terveysalan organisaatioissa.
