Siirry sisältöön
Liity jäseneksi

Sosiaalisen ilmapiirin kehittyminen HUS psykiatrian psykoosien ja oikeuspsykiatrian linjan vuodeosastoilla Safewards-mallin implementoinnin edetessä

Tutkiva Hoitotyö -tiivistelmä

Palviainen M, Soininen P, Paavilainen E, Koivisto A-M & Kylmä J. 2020. Sosiaalisen ilmapiirin kehittyminen HUS psykiatrian psykoosien ja oikeuspsykiatrian linjan vuodeosastoilla Safewards-mallin implementoinnin edetessä. Tutkiva Hoitotyö 18(1), 3–11.

Tutkimuksen tarkoitus: Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata sosiaalista ilmapiiriä ja sen kehittymistä HUS Psykiatrian psykoosien ja oikeuspsykiatrian linjan vuodeosastoilla Safewards-mallin implementoinnin edetessä.

Aineisto ja menetelmät: Tutkimusaineisto kerättiin Suomessa osana ”Safewards – kohti turvallisempia ja potilaslähtöisempiä osastoja” -hanketta The Essen Climate Evaluation Schema -mittarilla vuonna 2017. Kohderyhmänä oli kahdeksan osaston henkilökunta ja potilaat (N=335). Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin.

Tutkimuksen tulokset: Henkilökunta arvioi osastojen terapeuttisuuden korkeammaksi kuin potilaat. Potilaiden yhteisöllisyydestä ja keskinaisesta tuesta henkilökunnalla ja potilailla oli melko samanlaiset näkemykset. Potilaat kokivat osastot turvallisemmaksi kuin henkilökunta. Henkilökunnan kokemus osastojen turvallisuudesta oli matala. Kummankaan ryhmän kokemuksissa ei ollut merkitseviä eroja mittauskertojen välillä.

Päätelmät: Kokonaisuutena arvioiden sosiaalinen ilmapiiri tukee potilaiden kuntoutumista ja turvallisuuden kokemusta psykiatrisilla osastoilla. Muutokset ilmapiiriin liittyvissä kokemuksissa tapahtuvat hitaasti ja siksi Safewards-mallin syventämisen on oltava pitkäjänteistä. Henkilökunnan turvallisuuden kokemuksen lisääminen vaatii toimia ja jatkotutkimusta.

Asiasanat: henkilökunta, ilmapiiri, poikkileikkausaineistoja vertaileva tutkimus, potilaat, psykiatria, turvallisuus

Mitä tutkimusaiheesta jo aikaisemmin tiedetään?

• Ilmapiiri on keskeinen hoitoon liittyvä tekijä psykiatrisessa osastohoidossa ja sen merkitys on tunnistettu jo vuosikymmenten ajan.

• Psykiatrisen osaston positiivisella sosiaalisella ilmapiirillä on yhteys potilaiden parempaan hoitoon sitoutumiseen, hoitomotivaatioon, parempiin hoitotuloksiin ja potilaiden korkeampaan tyytyväisyyteen hoitoonsa ja hoidon laatuun sekä henkilökunnan työtyytyväisyyteen ja työhyvinvointiin.

• Potilaat ja henkilökunta kokevat psykiatrisen osaston ilmapiirin erilaisena.

Mitä uutta tietoa tutkimus tuottaa?

• Henkilökunnan kokemus suljettujen psykiatristen osastojen turvallisuudesta on huolestuttavan matala. Henkilökunta kykenee turvattomuuden kokemuksestaan huolimatta ylläpitämään potilaiden kokemusta osastosta turvallisena paikkana.

• Potilaiden ja henkilökunnan kokemukset ilmapiirin terapeuttisuudesta, potilaiden yhteisöllisyydestä ja keskinäisestä tuesta sekä turvallisuudesta ovat suhteellisen vakaita. Näihin teemoihin kohdennettujen interventioiden toteuttaminen vaatii jatkuvaa kehittämistä ja vaikutusten arviointia pitkällä aikavälillä.

Miten tuloksia voidaan hyödyntää hoitotyön käytännön ja koulutuksen kehittämisessä?

• Potilaan hoitokokemusta, hoidon laatua ja hoitotulosta voidaan parantaa kohdentamalla hoitotyön interventioita ilmapiirin monitoroinnin tuottaman tiedon avulla.

• Henkilökunnan työturvallisuuden ja -hyvinvoinnin lisääminen vaativat toimia käytännön tasolla, yhteiskunnallisessa keskustelussa ja päätöksenteossa. Tutkimusnäyttö psykiatristen osastojen todellisuudesta antaa perusteen tälle työlle.

• Tulokset nostavat esille kysymyksiä palvelujärjestelmän haasteista kuten avohoidon riittävästä kehittymisestä ja sairaalapaikkojen voimakkaan vähentämisen tarkoituksenmukaisuudesta ja vaikutuksesta.

• Psykiatrisiin sairaaloihin keskittyy erityisen haastavasti oireilevia potilaita. On turvattava hoitajien mahdollisuus hoitotyöhön ilman että heistä tulee vartijoita. Osastojen fyysisten rakenteiden ja henkilökuntamäärien tulisi olla tämän potilasryhmän hoitoon oikein mitoitetut.

Tästä digilehteen