Lähipäivinä hyvinvointialueiden valtuustoissa tehdään päätös, jolla on kauaskantoisia seurauksia.
Suomen Sairaanhoitajat vaatii, että hoitotyön johtajien tulee olla mukana kaikkien hyvinvointialueiden toimeenpanoelimissä ja että hyvinvointialueiden hallintosääntöihin tulee tehdä kirjaus hoitotyön johtajan roolista.
Sairaanhoitajaliiton (nykyään Suomen Sairaanhoitajat ry) valtuusto vaati jo kannanotossaan 3.12.2021, että hoitotyön johtamisen rooli organisaatioissa on varmistettava ja turvattava, ja että hoitotyön johtaja tai asiantuntija kuuluu itsestään selvänä osana hyvinvointialueen valmisteluelimeen, ja että hyvinvointialueiden hallintosääntöihin tulee lisäksi kirjaus hoitotyön johtajasta.
- Niin utopistiselta kuin se kuulostaakin suuressa osassa hyvinvointialueiden valmisteluelimiä ei ole välttämättä ollut ollenkaan mukana hoitotyön johtajia tai asiantuntijoita. Uusien valtuutettujen on hyvä tämä vaaran paikka tiedostaa, sanoo Sosterin hallintoylihoitaja Maijaterttu Tiainen.
Suomen Sairaanhoitajien Vaikuttajatiimi huomauttaa, että hoitotyön johtajien roolin määrittäminen on myös mitä suurimmassa määrin arvostuskysymys.
- On oireellista, jos suurimman henkilöstöryhmän omat johtajat eivät saa olla päättämässä henkilöstönsä asioista, vaan päätökset tekee ehkä joku, joka ei ymmärrä, mitä seurauksia päätöksillä on. Tämä voi hyvinkin olla niin sanotusti viimeinen niitti alalla oleville sairaanhoitajille ja heidän johtajilleen, Suomen Sairaanhoitajien asiantuntija Liisa Karhe korostaa.
Vaikuttajatiimin mukaan asian ei pidä olla niin, että hoitotyön johtajat joutuvat taistelemaan mukanaolostaan.
- Sen pitää olla itsestäänselvyys. Hoitotyön johtajan tulee olla mukana kaikessa valmistelu- ja toimeenpanotyössä kaikilla alueilla. Asia tulee turvata kansallisella tasolla, sanoo Kanta-Hämeen keskussairaalan kehittämisylihoitaja Lilli Väisänen.
Suomen Sairaanhoitajien Vaikuttamistiimi on pöyristynyt siitä, miten osittain ailahtelevasti hyvinvointialuetyöskentelyä on toteutettu. Tiimissä on seurattu tarkoin hallintoylihoitajien raportointia valmistelutyön etenemisestä eri puolella Suomea.
- Valmistelutyön epätasaisuus johtaa väistämättä palveluiden epätasaisuuteen, ja nimenomaan siitä me haluamme eroon tällä kaikkien aikojen suurimmalla sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksella, muistuttaa Maijaterttu Tiainen.
Tiainen pitää nyt käynnissä olevaa hyvinvointialueiden toimeenpanovaihetta kriittisen tärkeänä.
- Hoitotyön osalta hoitotyön johtajan roolin kirjaamisella hallintosääntöön on keskeinen merkitys tulevaisuuden kannalta. Hoitotyötä ei voi tulevaisuudessa johtaa henkilö, jolla ei ole ymmärrystä hoitotyöstä, Tiainen toteaa.
Hän painottaa, että yhdenmukaisten toimintakäytäntöjen rakentaminen on nyt kaiken a ja o. Palveluita tulee tuottamaan sosiaali- ja terveydenhuollon suurin ammattiryhmä. On täysin järjetöntä, jos heitä ei johdeta asiantuntevasti ja pidetä huolta erityisesti heidän jaksamisestaan ja osaamisestaan.
Vantaan vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja Minna Lahnalampi-Lahtinen vääntää asian rautalangasta: tavoitteena ovat tasalaatuiset ja tasa-arvoiset palvelut väestölle. Jos valmistelutyö on monenkirjavaa ja haasteellista, siitä seuraa monenkirjavia palveluita. Hoitotyön ymmärtämättömyys voi pahimmillaan johtaa terveydenhuollon romahduttaviin ratkaisuihin.
- Aluevaltuutetuilla on nyt suuri vastuu tässä asiassa, hoitotyön johtajien roolin kirjaaminen hallintosääntöön on ensimmäinen näytön paikka, painottaa kehittämisylihoitaja Väisänen.
Suomen Sairaanhoitajiin on tullut lukuisia huolestuneita viestejä siitä, että enimmäkseen hallintosääntöihin ei olla esittämässä kirjausta hoitotyön johtamisen roolista.
- Jotta hyvinvointialueet voivat toimia väestön parhaaksi, juuri hoitohenkilökuntaa ja heidän esihenkilöitään pitää kuulla ja hoitohenkilökuntaa on osattava johtaa erityisen hyvin. Ennennäkemättömän vakavan hoitajapulan sekä hoitotyön heikentyneen veto- ja pitovoiman vuoksi erityisesti hoitohenkilökunnan johtamisessa on hyvinvointialueilla oltava osaamista. Hoitotyön johtamisen paikka, tila ja asema on turvattava. Siksi se tulee dokumentoida hallintosäännössä, korostaa Väisänen.
Suomen Sairaanhoitajien vaikuttajatiimiin kuuluu sairaanhoitajia, hoitotyön asiantuntijoita, johtajia, opettajia ja esihenkilöitä ympäri Suomea ja kattavasti eri aloilta. Suomen Sairaanhoitajaliitto on vaihtanut nimensä Suomen Sairaanhoitajat ry:ksi. Yhteiskunnallisen vaikuttamisen ryhmä on vaihtanut nimensä Vaikuttamistiimiksi.
Suomen Sairaanhoitajat ry:n Vaikuttamistiimiin kuuluvat ja tämän kannanoton allekirjoittavat:
Nina Hahtela, Suomen Sairaanhoitajat ry:n puheenjohtaja
Niina Herttuala, koulutuspäällikkö (hoitotyö), Tays Kehitysyhtiö Oy
Sari Hovila, laiteturvallisuuskoordinaattori, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri
Anitta Juntunen, yliopettaja, Kajaani
Liisa Karhe, asiantuntija, Suomen Sairaanhoitajat ry
Riitta Karjalainen, vanhusten asumispalvelujen päällikkö, Hyvinvointitoimiala, Turun kaupunki
Eija Kedonpää, lehtori, Turku
Anne Kuusisto, suunnittelija, Satakunnan sairaanhoitopiiri
Minna Lahnalampi-Lahtinen, vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja, Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala, Vantaan kaupunki
Sari Miettinen, asiantuntijahoitaja, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri
Katri Mäkipanula, sairaanhoitaja, Kuopion yliopistollinen sairaala, Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri
Ulla Palomäki, hoitotyön esimies, Keski-Uudenmaan SOTE-kuntayhtymä
Tuula-Anneli Sirén, kehittämiskoordinaattori, Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä
Anna Suutarla, asiantuntija, Suomen Sairaanhoitajat ry
Maijaterttu Tiainen, hallintoylihoitaja, Sosteri, Itä-Savon sairaanhoitopiirin ky
Heli Tunturi-Kemppainen, arviointiylihoitaja, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
Anna Uusi-Simola, sairaanhoitaja, Osasto- ja kotisairaalayksikkö, Pieksämäen kaupunki
Lilli Väisänen, kehittämisylihoitaja, Kanta-Hämeen keskussairaala
