Aluevaaleissa 13.4.2025 valitaan päättäjät, joilla on tärkeä rooli mahdollistaa hyvinvointialueiden palveluiden järjestäminen ja toteuttaminen. Nyt pitää keskittyä ensisijaisesti siihen, että meillä on tulevaisuudessa riittävästi osaavaa henkilöstöä, jotta asiakkaat ja potilaat kaikilla hyvinvointialueilla saavat parasta ja oikea-aikaista hoitoa ja palveluita. Ellei osaavan henkilöstön turvaamiseksi tehdä hyvinvointialueilla kaikkea mahdollista, palveluita joudutaan väistämättä karsimaan ennennäkemättömän voimakkaasti. Näiden teesien avulla haluamme herättää päättäjät ajattelemaan ja toimimaan.
Ensimmäinen teesi: Hoitotyön johtaminen on turvattava
Yli puolet hyvinvointialueiden henkilöstöstä on hoitotyön ammattilaisia, jotka tarvitsevat hoitotyölle nimetyn johdon vastuineen, valtuuksineen ja oikeuksineen.
Hoitotyötä ei voi johtaa, jos ei tunne hoitotyön ja sairaanhoitajien työn sisältöä.
Hoitotyön professiojohtajien asema hyvinvointialueiden päätöksenteossa on varmistettava. On kestämätöntä ja epätasa-arvoista, ellei hoitotyön johtajien asemaa nähdä ja mahdollisteta samoin kuin sosiaalityön, lääketieteen ja pelastustyön johtamista.
Toinen teesi: Hyvinvointialueille on perustettava tehtävänkuvat erikoistuneille sairaanhoitajille
Erikoisalalle jo valmiiksi perehtyneet sairaanhoitajat ovat kullanarvoisia hyvinvointialueille. Heille tulee mahdollistaa erikoissairaanhoitajan pätevyys, heidät tulee voida vakinaistaa ja heille tulee luoda erikoissairaanhoitajan toimia.
Erikoistumiskoulutus ja erikoistumisosaamista edellyttävät tehtävänkuvat ovat tärkeä osa sairaanhoitajan kliinistä uramallia. Erikoistuminen tarjoaa sairaanhoitajalle mahdollisuuden pysyä potilastyössä ja samalla edetä uralla. Sairaanhoitajan uramallin kansallinen edistäminen on ensisijaista, kun ratkotaan hyvinvointialueiden henkilöstöpulaa.
Sosiaali- ja terveysministeriö on selvittänyt, että viiden seuraavan vuoden aikana hyvinvointialueet tarvitsevat 8000 erikoistunutta sairaanhoitajaa. Tähän tarpeeseen on vastattava.
Hyvinvointialueiden on voimakkaasti edistettävä valtakunnallisten linjausten mukaista
erikoistumiskoulutusten käynnistämistä. Hyvinvointialueilla tulee perustaa ja rahoittaa erikoistuvien sairaanhoitajien tehtävänkuvia yksiköihin, joissa niille on tarve. Tämän teesin toteutumisessa hoitotyön johtajien ja esihenkilöiden rooli on kriittisen tärkeä.
Kolmas teesi: Vakinaisen ja määräaikaisen hoitohenkilöstön tarve tulee arvioida ennakoivasti, mitoituksen tulee perustua potilas- ja asiakastarpeeseen
Sairaanhoitajien osaamisen määrä sosiaali- ja terveydenhuollossa on arvioitava. On ratkaisevan tärkeää määritellä, mikä määrä ja minkä tasoista sairaanhoitajien osaamista potilaiden ja asiakkaiden laadukkaan hoidon turvaamiseksi hyvinvointialueella tarvitaan.
Meillä on kliinisessä työssä perustutkinnon suorittaneita yleis- ja erikoissairaanhoidosta vastaavia sairaanhoitajia, erikoistuneita sairaanhoitajia, lääkkeenmääräämisoikeuden omaavia sairaanhoitajia sekä erittäin laajaa osaamista vaativaa työtä tekeviä sairaanhoitajia. Kaikkia heitä tarvitaan ja kunkin ryhmän osaamista tulee hyödyntää mielekkäällä tavalla.
Hoitotyön osa-alueet vaativat erikoisosaamista eikä sairaanhoitajia voi siirrellä työyksiköstä toiseen sillä olettamuksella, että sairaanhoitaja kuin sairaanhoitaja pärjää kaikilla hoitotyön alueilla. Näin ei ole.
Jos sairaanhoitajia pompotellaan yksiköstä toiseen ilman osaamisen varmistamista ja suunnittelua, potilasturvallisuus voi vaarantua ja sairaanhoitajan oma erikoisosaaminen voi alkaa murentua.
Jokaisella hyvinvointialueella tulee olla henkilöstötietojärjestelmä, jotta tiedetään henkilöstön osaamisen taso. Näin mahdollistetaan osaamisen täysimääräinen, mielekäs hyödyntäminen.
Sairaanhoitajien koulutuksella, kokemuksella ja osaamisella on valtava merkitys hoitotyön toteuttamiselle. Tämän teesin toteutumisessa hoitotyön johtajien ja esihenkilöiden rooli on kriittisen tärkeä.
