Jos sairaanhoitaja haluaa tehdä potilastyötä ja kehittyä urallaan, hänellä on oltava siihen mahdollisuus. Ei voi olla niin, että uralla etenemisen reitit johtavat pois potilastyöstä joko tutkijaksi, hallintoon tai opettajaksi.
- Meidän on nykyistä huomattavasti paremmin mahdollistettava uralla eteneminen myös silloin, kun sairaanhoitaja haluaa tehdä kliinistä hoitotyötä eli työskennellä lähellä potilasta. Tämä on täysin välttämätöntä nykyisten hoitoalan haasteiden ratkaisemisessa. Sairaanhoitajan urapolkujen systemaattinen kehittäminen on vaikuttava keino lisätä hoitotyön vetovoimaa sekä edistää laadukkaita palveluita hyvinvointialueilla, painottaa Suomen Sairaanhoitajien puheenjohtaja Heljä Lundgrén-Laine.
Laajavastuinen hoitotyö tarjoaa sairaanhoitajalle urapolun käytännön potilastyössä, sen korkeimmalla tasolla. Näissä tehtävissä toimivalla sairaanhoitajalla tulee olla ylempi korkeakoulututkinto sekä sen antama osaaminen ja pätevyys toimia terveydenhuollon vaativissa työtehtävissä. Englanniksi termi on Advanced Practice Nursing (APN).
Sairaanhoitajan laajavastuisiksi asiantuntijatehtäviksi katsotaan maailmalla yleisimmin asiantuntijasairaanhoitajan ja kliinisen hoitotyön asiantuntijan tehtävät. Nämä tehtävänimikkeet tunnistetaan Suomessakin.
Asiantuntijasairaanhoitajille tarvitaan lisää vakiintuneita ammattinimikkeitä ja tehtävänkuvia sekä selkeitä koulutuspolkuja. Kliinisen hoitotyön asiantuntija -nimike on vakiintunut käyttöön Suomessa paremmin.
Suomen Sairaanhoitajien asiantuntijaryhmä on raportissaan Laajavastuinen hoitotyö – sairaanhoitajan uramalli lähellä ihmistä selvittänyt, mikä on laajavastuisten tehtävänkuvien nykytila Suomessa.
Asiantuntijaryhmä antaa raportissa viisi suositusta:
• Laajavastuisen hoitotyön tehtäviä ja koulutusta tulee linjata kansallisessa ministeriövetoisessa neuvottelukunnassa.
• Koulutusjärjestelmän ja työelämän välille on muodostettava entistä kiinteämpi yhteistyö.
• Hyvinvointialueilla on hyödynnettävä ja lisättävä systemaattisesti laajavastuisen hoitotyön tehtäväkuvia.
• Laajavastuisen hoitotyön asiantuntijoiden tulee osallistua sote-palveluiden kehittämistyöryhmiin.
• Organisaatioiden on tuotettava ja analysoitava laajavastuisen hoitotyön vaikuttavuuden arviointitietoa.
Vaikka sairaanhoitajapula kuormittaa huomattavissa määrin terveydenhuoltomme toimintakykyä, Suomessa ollaan monin osin vasta alkutekijöissä laajavastuisen hoitotyön tehtävänkuvien kehittämisessä. Ensimmäisiä tehtävänkuvia otettiin käyttöön 2000-luvun alussa ja Suomen Sairaanhoitajat on antanut ensimmäisen raporttinsa asiasta jo 2016.
- Kansallisella tasolla meillä on edelleen melkoista kirjavuutta nimikkeiden ja koulutusten osalta, kuvaa Suomen Sairaanhoitajien asiantuntija ja työryhmän toimintaa koordinoinut Anna Suutarla.
Suutarlan mukaan työelämässä on paljon kliinisessä potilastyössä toimivia, erikoistuneita sairaanhoitajia, jotka ovat hankkineet osaamisessa hyvin eri tavoin. Kun kansallisesti yhtenäinen kliinisen hoitotyön urapolku kuitenkin puuttuu, erikoisosaaminen ei välttämättä tule tunnistetuksi ja tunnustetuksi. Tilanne on kohtuuton sairaanhoitajille ja kohtalokas hoitotyön vetovoimalle.
- Me tarvitsemme laajavastuisen hoitotyön kansallista sääntelyä ja virallista tunnustamista, painottaa asiantuntijaryhmän puheenjohtaja, Itä-Suomen yliopiston yliopistolehtori Krista Jokiniemi.
Raportti ilmestyy yhteiskunnallisesti tärkeänä hetkenä, kun palveluita ja rakenteita ollaan hyvinvointialueilla parhaillaan muovaamassa. Asiantuntijatyöryhmä muistuttaa, että raportin tavoitteet ovat pitkälti yhteneväisiä sote-tavoitteiden kanssa ja edistävät esimerkiksi hoitotakuun turvaamista.
Johtajaylihoitaja Heljä Lungdrén-Laine on aktiivisesti kehittänyt hoitotyön kliinistä urapolkumallia ja laajavastuisen hoitotyön tehtävänkuvia Keski-Suomessa.
- Sairaanhoitajan urapolkumallin olennainen osa on myös palkkakehitysmalli. Uralla etenemisen tulee aina näkyä palkkapussissa eikä sairaanhoitajan ura voi olla poikkeus, Lundgrén-Laine muistuttaa.
Suomen Sairaanhoitajat on ollut uraauurtava edelläkävijä sairaanhoitajan laajavastuisten tehtävänkuvien kehittämisessä Suomessa.
- Toimimme jatkossakin mielellämme laajavastuisen hoitotyön kokonaisuuden edistäjinä ja yhteistyökumppaneina, mutta kokonaisuutta on nyt alettava edistää kansallisesti ministeriötasolla, vaatii Lundgrén-Laine.
Lue raportti kokonaisuudessaan: APN-raportti 2023 (sairaanhoitajat.fi)
Lisätiedot: anna.suutarla@sairaanhoitajat.fi
