Jo seitsemättä kertaa toteutetun työolobarometrin tulokset ovat lähes kauttaaltaan positiivisemmat kuin 2020 ja toisiksi parhaimmat koko 13-vuotisen mittaushistorian aikana. Suomen Sairaanhoitajat on seurannut alan vetovoimaisuutta ja sairaanhoitajien työhyvinvointia parin vuoden välein vuodesta 2010 lähtien.
Työolobarometri kartoittaa kuuden eri osa-alueen kehitystä ja niiden merkitystä sairaanhoitajien hyvinvoinnille. Osa-alueet ovat: toimivat käytännöt, osallistava johtaminen, työn palkitsevuus, asiantuntijuuden kehittäminen, korkeatasoinen hoidon laatu sekä työn ja yksityiselämän yhteensovittaminen. Vastaajat arvioivat väittämiä kymmenenportaisen Likert-asteikon avulla (1=täysin eri mieltä ja 10=täysin samaa mieltä).
Eniten samaa mieltä oltiin näistä väittämistä:
- Jokaisella on oikeus perhevapaisiin ja sairaan lapsen tai läheisen hoitamiseen (8,4).
- Huomioimme potilasturvallisuuden hoidon suunnittelussa ja toteutuksessa (8,1).
- Työmme tavoitteet ja perustehtävä on määritelty (7,9).
- Työmme on mielekästä, vaikka olemmekin välillä stressaantuneita ja väsyneitä (7,6).
- Tuetaan myös isiä käyttämään perhevapaita (7,6).
Vähiten samaa mieltä oltiin näistä väittämistä:
- Päätöksenteko on läpinäkyvää. Saamme tarvittaessa työnohjausta. Henkilöstömäärä ja ammattirakenne vastaavat työn vaativuutta. (6,0).
- Työhyvinvointia tukeva toiminta on suunnitelmallista (5,9).
- Koen, että minulla on mahdollisuus edetä urallani (5,7).
- Koen, että hyvinvointialueille siirtyminen antaa minulle uusia ammatillisia mahdollisuuksia työssäni tulevaisuudessa (4,9).
- Palkka nousee tehtävien vaativuuden kasvaessa (4,1).
Suomen Sairaanhoitajien jäsenille lähetettiin sähköinen kysely maaliskuussa 2023. Siihen vastasi 1824 sairaanhoitajaa.
- Selvityksemme antaa kattavaa seurantatietoa siitä, mitä sosiaali- ja terveydenhuollon suurin ammattiryhmä, sairaanhoitajat, ajattelee alan vetovoimaisuudesta ja työhyvinvoinnista. Tulokset tarjoavat sote-alalle ajankohtaista tietoa vetovoimaisuuden kehittämiseen ja sairaanhoitajien työhyvinvoinnin edistämiseen, sanoo Suomen Sairaanhoitajien puheenjohtaja Heljä Lundgrén-Laine.
Kysely sisältää aina kaksi ajankohtaista, mittariston ulkopuolista kysymystä. Nyt kysyttiin vastaajien kokemusta urakehitysmahdollisuuksista sekä hyvinvointialueiden tarjoamista uusista työmahdollisuuksista tulevaisuudessa. Vastaajat eivät olleet juurikaan samaa mieltä siitä, että hyvinvointialueille siirtyminen tarjoaa uusia ammatillisia mahdollisuuksia tulevaisuudessa (ka. 4,9). Jokseenkin eri mieltä oltiin myös siitä, että vastaajilla on mahdollisuus edetä urallaan (ka. 5,7).
- Sairaanhoitajien vastaukset näihin ajankohtaisiin kysymyksiin antavat Suomen Sairaanhoitajille vahvan mandaatin olla jatkossa entistä tiiviimmin tukemassa, kehittämässä ja edistämässä sairaanhoitajien urapolkuja ja uralla etenemisen mahdollisuuksia, sanoo toiminnanjohtaja Anne Pauna.
Suomen Sairaanhoitajat on erityisen huolissaan selvityksessä ilmenneistä puutteista sairaanhoitajien mahdollisuudessa ylläpitää osaamistaan: Täydennyskoulutus ei toteutunut lain edellyttämällä tavalla. 29 prosenttia vastaajista ilmoitti, että heillä ei ole ollut edellisen vuoden aikana yhtään täydennyskoulutuspäivää. Keskimäärin täydennyskoulutuspäiviä tulisi olla kuusi vuodessa ja ne tulisi mahdollistaa työaikana.
- Jotta sairaanhoitajat voivat tarjota hyvää hoitoa, he tarvitsevat riittävästi mahdollisuuksia asiantuntijuutensa kehittämiseen, Suomen Sairaanhoitajien varapuheenjohtaja Terhi Reunama painottaa.
Vaikka työolobarometrin tulokset ovat mittaushistorian toiseksi korkeimmat, on hyvä tiedostaa, että ne ovat edelleen tyydyttävällä tasolla.
- Me haluamme työolobarometrin tulosten myötä ohjata kuitenkin huomiota positiivisiin asioihin. Niistä merkittävin lienee se, että sairaanhoitajat arvostavat ammattiaan ja heillä on korkea eettinen vastuuntunto. Lisäksi alan sisäisestä hyvästä hengestä kertoo vahvasti se, että kaikissa ikäryhmissä oltiin Työn palkitsevuus -osiossa eniten samaa mieltä väittämästä, että työ on mielekästä, vaikka välillä ollaankin stressaantuneita ja väsyneitä (ka. 7,6). Toivomme, että ne osa-alueet, joilla tulokset ovat huonoja, nostetaan alalla yhteistuumin kehittämisen kohteiksi, sanoo toiminnanjohtaja Anne Pauna.
