Suomessa on 58 sairaanhoitajaa, jotka ovat saaneet Suomen Sairaanhoitajien erityispätevyysnimikkeen. He edustavat hoitotyön ehdotonta kärkeä omalla erikoisalallaan. Anne Kuusisto on yksi heistä. Erityispätevyyden saaneet sairaanhoitajat ovat edelläkävijöitä, jotka ovat raivanneet tietä kollegoilleen ja nostaneet oman erikoisalansa tunnettuutta. Olemme myöntäneet erityispätevyysnimikkeitä vuodesta 2008 lähtien.
“Olen Anne Kuusisto, 56 v. Työskentelen Satakunnan hyvinvointialueella, Strategia ja järjestäminen vastuualueella. Koulutukseltani olen sairaanhoitaja, erikoissairaanhoitaja, terveystieteiden maisteri (hoitotiede) ja yhteiskuntatieteiden maisteri (sosiologia). Lisäksi olen suorittanut opettajan pedagogiset opinnot. Filosofian tohtoriksi väittelin 2018 (sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinto). Olen Postdoc-tutkija. Minulla on Suomen Sairaanhoitajien erityispätevyys hoitotyön tiedonhallinasta vuodelta 2012. Olen uusinut erityispätevyyteni kahdesti, 2017 ja 2022.
Nimike myönnettiin minulle ensimmäisen kerran 2012. Olin tuon vuoden kesällä Nursing Informatics –konferenssimatkalla Kanadassa. Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon professori Kaija Saranto kertoi minulle tiedonhallinnan erityispätevyysnimikkeestä ja kannusti hakemaan. Hän tiesi, että toimin tiedonhallinnan työtehtävissä, ja että olin myös tehnyt aiheeseen liittyvää tutkimusta.
Erityispätevyyden myöntämisen kriteereitä ovat koulutus, työkokemus, muu toiminta, julkaisutoiminta, opetus- ja ohjaustoiminta ja kehittämistoiminta. Hakuprosessi on mittava tehtävä, koska pisteiden saaminen edellyttää oikeaksi todennettua näyttöä kaikista kriteereistä. Tämä tarkoittaa sitä, että hakemuksen liitemateriaali, esimerkiksi kaikki todistukset, pitää tuottaa sähköiseen muotoon. Myös tieto pidetyistä alan esityksistä ja koulutuksista pitää olla oikeaksi todennettu. Lisäksi verkkoportfolioon tulee liittää oman arvion lisäksi myös esihenkilön ja vertaisen arvio hoitotyön tiedonhallinnan alan asiantuntijuudesta. Portfolion arvioivat erikseen nimetyt tarkastajat. Tarkastamisesta peritään kullakin kerralla maksu (viimeksi 120 €), jonka hakija maksaa itse.
Jälkeenpäin ajateltuna dokumenttien keräämisen mittava urakka kannatti. On erinomainen asia, että kaikki dokumentit ovat nyt yhdessä paikassa sähköisessä muodossa tarvittaessa saatavillani. Jo ensimmäisellä hakukerralla päätin, että päivitän jatkossa säännöllisesti oman osaamiseni verkkoportfoliota. Koska olen tehnyt niin, erityispätevyyden uusiminen viiden vuoden välein on ollut vähemmän työlästä.
Olen kannustanut kollegoitanikin pitämään omaa osaamistaan ajan tasalla verkkoportfolion avulla. Se kannattaa aloittaa heti sairaanhoitajakoulutuksen alussa. Kansainvälinen tutkimus tukee sitä, että tällainen verkkoportfolio on hyvä työkalu sairaanhoitajalle oman osaamisen ylläpitämisessä, päivittämisessä ja urasuunnittelussa. Meille sairaanhoitajille tiedonhallinnan erityispätevyys tuli mahdolliseksi aiemmin kuin lääkäreille.
Kliinisessä hoitotyössä pitkään toimineena sairaanhoitajana havaitsin monia tiedonhallinnan haasteita. Esimerkiksi potilasta koskevat tiedot olivat pääosin paperilla, jotka olivat usein väärässä paikassa juuri silloin kun niitä olisi tarvittu. Paperisena olevat hoito-ohjeet saattoivat olla vanhentuneita. Kirjanpito tilastoista kerättiin erillisiin vihkoihin ja jäi epäselväksi, miten hoitotyön johtajat kykenivät niitä hyödyntämään tiedolla johtamisen tarpeisiin. Potilaan lähetteet olivat paperisena, hoitosuunnitelmat ja lääkitystiedot eivät siirtyneet yksiköstä eivätkä organisaatiosta toiseen. Potilaalle annettiin hoitopalaute paperille ja puhelinliikenne oli hyvin runsasta.
Valmistuttuani terveystieteiden maisteriksi silloinen ylihoitajani Helena Susilahti pyysi minua koko Satakunnan sairaanhoitopiirin kattavaan hoitotyön kirjaamisen arviointihankkeeseen. Kyseisen hankkeen jälkeen olin mukana monissa tiedonhallintaa edistävissä kansallisissa hankkeissa. Olen työskennellyt myös ICT-palveluja tuottavassa yhtiössä.
Satakunnan sairaanhoitopiirissä olen työskennellyt monissa alan hankkeissa. Työnantajani tarjosi hankkeisiin liittyen mahdollisuutta tehdä potilastietojärjestelmän käyttöönottoon liittyvää tieteellistä tutkimusta yliopistoyhteistyössä. Siitä se lähti ja sillä tiellä ollaan.
Erityisosaamiseni hoitotyön tiedonhallinnan alueella sisältää sairaanhoitajan peruskoulutuksen jälkeen hankittua käytännöllistä ja teoreettista tietoa ja osaamista muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon tietorakenteista, -malleista ja luokituksista, tietosuojasta ja –turvasta sekä lainsäädännöstä. Minun pitää osata käytännössä soveltaa teoreettinen tiedonhallintaa koskeva tieto esimerkiksi erilaisten sähköisten järjestelmien käyttöön, jotta voin esimerkiksi laatia uusia toimintamalleja ja vastata loppukäyttäjiltä tuleviin kysymyksiin.
Tutkimuksen tekemisen taidot mukaan lukien tiedonhakutaidot, tutkimusmenetelmien osaaminen ja tieteellinen kirjoittaminen on tärkeää hallita. Tiedonhallinnan erityispätevyyden osaamiseeni sisältyy myös raportointi ja data-analytiikka, mikä tarkoittaa kykyä jalostaa sekä numeerista että sanallista dataa visuaalisineen muotoon kuten taulukoiksi ja kuvioiksi. Lisäksi osaamisalueeseeni kuuluvat laajat alueen verkostot, joita voin tarvittaessa konsultoida. Olen saanut Suomen telelääketieteen ja eHealth-seuran myöntämän eHealth-tunnustuspalkinnon vuonna 2019.
Erityisosaamisen saavuttamiseksi on vaadittu vahvaa kokemusta kliinisestä hoitotyöstä, se on mielestäni perusedellytys ja on luonut perustan hoitotyön tiedonhallinnan erityispätevyydelle. Alan kenttä muuttuu jatkuvasti, jonka vuoksi jatkuva ammattitaidon ylläpitäminen, kehityksen seuraaminen sekä osallistuminen alan koulutuksiin, seminaareihin ja konferensseihin kansallisesti ja kansainvälisesti on ollut ja on välttämätöntä. Kaikkea ei ole missään nimessä mahdollista tehdä työajalla. Rahoitushakemusten kautta saamani tutkimusrahoitus on mahdollistanut kansainvälisiin konferensseihin osallistumisen ja tieteellisen tutkimustyön. Tieteelliset julkaisut ovat käyneet läpi vertaisarviointiprosessin. Pitkäjänteisyyttä on tarvittu paljon, mutta vastapainoa tuovat mukavat työkaverit, verkostot ja alasta kiinnostuneet opiskelijat. Tietotekniikan kehittymisen vauhdissa pysyminen on jatkuva haaste erityisesti minun ikäpolveni edustajille. Meitä on vielä paljon hoitotyössä.
Tieteellisen tutkimustiedon kautta on ollut mahdollisuus tunnistaa kehittämiskohteita ja tuottaa parannusesityksiä ja implementoida niitä käytäntöön. Väitöskirjassasi tutkin Potilaan hoidon jatkuvuuden turvaamista sähköisen hoitotyön yhteenvedon avulla. Olen ollut alusta asti mukana sähköisen hoitotyön yhteenvedon kehittämisessä. Se otettiin käyttöön ensimmäisenä täällä Satakunnassa, missä työskentelen edelleen.
Käytännössä potilas näkee Omakanta-palvelusta hoitotyöntekijöiden vastaanotoillansa kirjaamat tiedot selviytymisen ja itsehoidon tueksi. Tämä on mahdollista, kun kirjaamiskäytäntöjä yhdenmukaistetaan ohjeiden muodossa ja ohjeet implementoidaan käytäntöön. Hyvää palautetta olen saanut potilaspalautteiden tuottamisesta hoitohenkilökunnan käyttöön. Minulle on kerrottu, että sairaanhoitajien on mukava saada kiitosta omasta työstä ja toisaalta tietää, missä voi vielä parantaa omaa suoritustansa.
Toimin nykyään suunnittelijana juuri aloittaneen Satakunnan hyvinvointialueen hallinnossa strategia- ja järjestämisvastuualueella. Työni koostuu pitkälti tiedonhallinnan erityispätevyysalueeseen liittyvistä työtehtävistä kuten kansallisiin hoitotyön tiedonhallinnan verkostoihin osallistuminen ja niihin liittyvä asiantuntijatyö.
Satakunnan hyvinvointialueella vedän polikliinisen hoitotyön kirjaamisen kehittämisprojektia suhteessa kansallisiin Kanta-määrittelyihin, toimin hoitotyön kirjaamisen konsulttina, ja Satasairaalan hoitotyön kirjaamisen kehittämisryhmän sihteerinä. Olen vastannut hoitotyön kirjaamisen ohjeistusten ajantasaisuudesta ja päivityksestä verkkosivuille. Pyrkimyksenä on yhtenäistää monialaisen kirjaamisen käytäntöjä tiedolla johtamisen tueksi.
Työni on osittain hyvin itsenäistä kuten erilaisten selvitysten ja raporttien laatimista ja toisaalta tiimityötä kuten erilaisiin työryhmiin osallistumista. Yliopistoyhteistyössä olen käynyt pitämässä luentoja tiedonhallinnasta, ohjannut eritasoisia opinnäytetöitä ja kehittämistehtäviä. Olen osallistunut hoitotyön raportointijärjestelmän kehittämiseen kansallisen hoitotyön vertaiskehittämisen näkökulmasta tiedolla johtamisen tueksi.
- Työssäni parasta on se, että pystyn hyödyntämään hankkimaani erityisosaamista asiakkaiden ja potilaiden parhaaksi.
Minun uratarinani kertoo osaltaan myös sairaanhoitajan ammatin monipuolisuudesta. Erilaisia uravaihtoehtoja erilaisissa toimintaympäristöissä on lukematon määrä.
Koen, että osaamiseni ja asiantuntijuuteni on ollut ratkaisevan tärkeää Satakunnan alueen hyvinvointipalvelujen järjestämissuunnitelman päivityksessä ja sen seurantaraporttien laadinnassa. Saamani palautteen mukaan kyseinen työ vaati tiedonhallinnan erityisosaamistani, erityisen suurta sitoutumista, kykyä käsitellä laajoja tilastollisia rekisteriaineistoja sekä tilastollisten menetelmien ja ohjelmien osaamista.
Tiedonhallinta (informatics) on paljon muutakin kuin kirjaamista. Sillä tarkoitetaan tekniikan ja tietojärjestelmien käyttöä ajankohtaisen tiedon ja informaation keräämiseen, tallettamiseen, käsittelyyn, muokkaamiseen ja viestimiseen.”
Kiinnostuitko Suomen Sairaanhoitajien myöntämästä erityispätevyysnimikkeestä? Lue lisää ja hae!
