Turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten mielenterveysongelmien ehkäisyyn tulossa uusi menetelmä | Sairaanhoitajat Siirry sisältöön
Liity jäseneksi

Turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten mielenterveysongelmien ehkäisyyn tulossa uusi menetelmä

Turun yliopiston professori Maritta Välimäki kirjoittaa juhlavuoden blogissaan maailmanlaajuisesti ajankohtaisesta ja tärkeästä aiheesta, SH+-menetelmästä, joka pyrkii ennaltaehkäisemään turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten mielenterveyden häiriöiden syntyä. Menetelmän on kehittänyt Maailman terveysjärjestö, WHO.

RE-DEFINE on Euroopan komission Horizon2020-ohjelman rahoittama (Refugee Emergency: DEFining and Implementing Novel Evidence-based psychosocial interventions) tutkimushanke.

Tarkoituksena on arvioida Self Help Plus (SH+) oma-apumenetelmän vaikuttavuutta ja kustannusvaikuttavuutta. Menetelmä pyrkii ennaltaehkäisemään turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten mielenterveyden häiriöiden syntyä. Menetelmän on kehittänyt Maailman terveysjärjestö, WHO.

Tutkimus alkoi tammikuussa 2018. Koordinaattorina on Veronan yliopisto Italiasta. Tutkimuksessa ovat mukana kuusi eurooppalaista yliopistoa, WHO ja Tanskan Punainen Risti. Suomessa tutkimusta koordinoi Turun yliopiston hoitotieteen laitos. Hankejohtajana toimii professori Maritta Välimäki.

Millainen menetelmä SH+ on? Onko siitä apua turvapaikanhakijoille?

SH+ menetelmä on kehitetty vastaamaan humanitäärisiin kriiseihin. Sen oletetaan tukevan stressinhallintaa. Menetelmä toteutetaan pienryhmissä, joissa kussakin on parhaimmillaan 10–20 osallistujaa. Viidessä ryhmätapaamisessa osallistujat opettelevat uusia keinoja käsitellä vaikeita tunteita ja ajatuksia. Osallistujat voivat käsitellä pienryhmissä myös nykyiseen elämäntilanteeseen liittyviä kokemuksia.

Erona tyypillisiin oma-apuryhmiin on se, että SH+:ssa ryhmien toteutuksesta vastaavat ovat osallistujien kanssa samaa kieli- ja kulttuuritaustaa edustavia henkilöitä, joilla ei ole ammatillista koulutusta sosiaali- tai terveydenhuollon alalta. Ryhmien vetäjät osallistuvat lyhyeen koulutukseen, jossa he saavat perustaidot menetelmään sisältyvien valmiiden äänitteiden käyttöön. Koulutuksen käytyään heillä on perustiedot stressin hallinnasta ja taidot ohjata osallistujia tekemään menetelmään kuuluvia yksilöharjoitteita sekä ohjata pienryhmäkeskusteluja. Menetelmään sisältyy myös stressinhallintaa tukeva kuvitettu kirja, joka sisältää keskeisimmät aihepiirit ja käsitteet ja jota käytetään äänitteiden ohella tai itsenäisesti. Tämä mahdollistaa jatkossa sen, ettei menetelmän toteutus edellytä vaativaa perustutkintoa saatikka monimutkaista koulutusta.

Mitä tutkittua tietoa turvapaikanhakijoiden voinnista on?

Turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten psyykkisestä terveydestä on tehty jo melko runsaasti tutkimusta. Psyykkinen oireilu on yleistä vaikeiden tapahtumien seurauksena. Myös ongelmat uudessa kohdemaassa ja sijoittuminen osaksi uutta yhteisöä aiheuttavat stressiä. Suomessa on tehty selvitys, jonka mukaan joka toisella turvapaikanhakijalla on traumatisoitumisen oireita. Lisaksi noin kolmasosalla on merkittäviä masennus- ja ahdistuneisuusoireita.

Voisiko oma-apu tulla käyttöön Suomessa ja onko se käytössä muissa maissa?

Menetelmälle olisi käyttöä myös Suomessa. Turvapaikanhakijoiden terveydenhuollosta vastaavat vastaanottokeskukset, joiden toimintaan SH+ ryhmän pitäminen voisi istua luonnollisesti. Julkisia terveydenhuoltopalveluja täydentävät kolmannen sektorin toimijat. Näitä ovat esimerkiksi kriisikeskukset ja muut keskusteluapua tarjoavat yksiköt. Matalan kynnyksen lähestymistapa, suhteellisen lyhyt menetelmä ja keskusteluapu omalla kielellä tekevät SH+ menetelmästä houkuttelevan toimintatavan erilaisiin palvelukeskuksiin. Täydentävänä toimintana SH+ menetelmä voi olla hyvä tuki mielenterveyspalvelujen rinnalle. 

SH+ menetelmää käytetään nyt ensimmäistä kertaa Euroopan alueella turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten kanssa. Sen hyödyistä on alustavaa tietoa Ugandassa tehdystä tutkimuksesta, jossa menetelmä todettiin käyttökelpoiseksi ja se tuki osallistujien hyvinvointia. Myöhemmin tutkimustulosten julkaisun jälkeen menetelmä tullaan jakamaan eri maiden käyttöön.