Muistatko vielä miltä tuntui sairaanhoitajaopintojen alussa? Itselläni mieleen palaa ensimmäiseen harjoitteluun liittyvä jännitys.
Tänäkin syksynä työyksiköihin tupsahtaa uusi joukko vasta opintonsa aloittaneita kuin jo opinnoissaan pidemmällä olevia innokkaita, mutta ehkä myös osaamistaan epävarmoja opiskelijoita. Harjoittelu on olennainen osa sairaanhoitajakoulutusta, joten ei ole samantekevää, miten harjoittelut hoidetaan. Merkittävässä roolissa on sairaanhoitajan ja opiskelijan välinen ohjaussuhde sekä työyksikön ilmapiiri. Onnistuessaan harjoittelu vahvistaa opiskelijan ammatillista identiteettiä ja osaamista. On tärkeää, että ohjauksesta vastaavilla sairaanhoitajilla on myös mahdollisuus päivittää säännöllisesti ohjausosaamistaan.
Myös muun osaamisen päivittämisen mahdollisuus tulee olla itsestäänselvyys sairaanhoitajille koko työuran ajan, sillä tutkimustiedon määrä kasvaa vuosittain 8 –9 prosenttia ja kaksinkertaistuu noin yhdeksän vuoden välein. Tutkitun tiedon nopean päivittymisen ohella osaamisen päivittämistä edellyttävät myös toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset kuten digitalisaatio, hoitoaikojen lyheneminen ja hoidon siirtyminen enenevästi pois sairaaloiden seinien sisältä. Potilaan ja ammattilaisen roolien muutos, väestön ikääntyminen, pitkäaikaissairauksien lisääntyminen sekä näyttöön perustuvat yhtenäiset käytännöt edellyttävät myös mahdollisuutta osaamisen päivittämiseen.
Työelämä muuttuu kovaa vauhtia, poliittisilta päättäjiltä edellytetään nyt ripeää päätöstä elinikäisen osaamisen rahoituksen turvaamiseksi.
Nina Hahtela, Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja
Teksti on julkaistu Sairaanhoitaja-lehdessä 6/18.
I arbetslivet behovs ständig inlärning
Kommer du ännu ihåg hur det kändes i början av sjukskötarstudierna? Själv kommer jag ihåg spänningen i anslutning till den första praktiken.
Även i höst dyker det upp i arbetsenheterna en ny skara nyss startade studerande liksom ivriga som hunnit längre i studierna men kanske också är osäkra på sitt kunnande. Praktiken är en väsentlig del sjukskötarutbildningen så det är inte likgiltigt hur praktiken sköts. En betydelsefull roll spelar handledningsrelationen mellan sjukskötare och studerande samt atmosfären på arbetsenheten. Lyckad praktik stärker studerandens professionella identitet och kunnande. Det är viktigt att också sjukskötarna som ansvarar för handledningen har möjlighet att regelbundet uppdatera sitt handledningskunnande.
Även möjligheten att uppdatera det övriga kunnandet bör vara en självklarhet för sjukskötare under hela arbetskarriären eftersom mängden vetenskapliga data årligen växer 8–9 procent och fördubblas på cirka nio år. Utom den snabba uppdateringen av vetenskaplig kunskap krävs även uppdatering av förändringarna i verksamhetsmiljön såsom digitalisering, kortare vårdtider och tilltagande övergång av vården ut från sjukhusen. Även förändrade roller hos patienter och yrkesutbildade, allt äldre befolkning, ökad mängd långtidssjukdomar och evidensbaserad gemensam praxis kräver möjlighet till uppdatering av kunnandet.
Arbetslivet förändras snabbt, av politiska beslutsfattare krävs nu raska beslut för att säkra finansieringen av livslångt kunnande.
Nina Hahtela, Sjukskötarförbundets ordförande
Översättning Hans Falck
