Hoitotyöhön liittyy monenlaisia puolia, jotka on hyvä ottaa huomioon jaksamisessa. Jaksamiseen vaikuttavat niin työergonomia, työaikojen suunnittelu kuin ruokailu ja unen riittävyys.
Työergonomiaa hoitotyöhön
Ergonomia hoitotyössä tarkoittaa tekniikan, toiminnan, toimintajärjestelmien, työtilojen ja työympäristön sekä työtapojen sovittamista ja kehittämistä sinun ja työsi kannalta niin, että työturvallisuutesi, terveytesi, hyvinvointisi ja työtehosi paranee.
Työterveyshuollosta saat tietoa ja tukea työergonomisiin kysymyksiin omaan työyksikköösi. Työyksikössä on suositeltavaa olla nimetty ergonomiavastaava. Hän tuo ja pitää yllä ergonomiatietämystä ja -ohjeistusta kunkin yksikön tarpeisiin.
Ergonomian kannalta työvälineiden ja työympäristön tulee olla käytettäviä ja esteettömiä. Tämän takia käyttäjät osallistuvat itse työympäristön suunnitteluun. Esteettömyys tarkoittaa työntekijän kannalta sitä, että työympäristössä pystyy toimimaan erilaiset ja eri-ikäiset käyttäjät.
Esteettömyys on tärkeä huomioida myös potilaiden ja asiakkaiden kannalta. Jos esteettömyys ei toteudu heille, koituu siitä sairaanhoitajille yhtälailla työergonomisia ongelmia.
Vinkkejä työergonomiaan
- Nosta oikein
- Siirrä oikein
- Älä kurkottele
- Istu ja seiso vuorotellen
- Käytä apuvälineitä
- Johdot ja piuhat pois lattioilta
- Sähköpöydät tai työtasot korkeussäätöisiksi, joissa työtasoa voi nostaa ja laskea käyttäjän tarpeen mukaan
- Tietokoneen näyttöetäisyydet oikein
- Potilassängyt korkeussäätöisiksi
- Osallistu suunnitteluun
- Tuo esiin työturvallisuuspuutteet
- Kannusta kollegaa hyvään ergonomiaan
Työaikaergonomia
Työaikaergonomialla tarkoitetaan hyvinvointia tukevaa ergonomista työvuorosuunnittelua. Se tukee palautumista työvuorojen aiheuttamasta kuormituksesta. Työvuorojen kuormittavuuteen vaikuttavat palautumisen määrän ja vuorokaudenajan lisäksi työajan kesto, työntekijän mahdollisuus vaikuttaa vuoroihin itse, työvuorojen toistuvuus, työaikojen ennakoitavuus, palautumisajat sekä työhön sidonnaisuuden aiheuttama paine.
Ergonominen työvuorosuunnittelu noudattaa seuraavia periaatteita:
- Säännöllisissä kolmivuorokierroissa mieluiten nopea, myötäpäivään kiertävä vuorojärjestelmä (aamu, ilta, yö).
- Peräkkäisten työvuorojen suositus 3–4 (enintään 7 työvuoroa).
- Peräkkäisiä yövuoroja vain muutama, ei ainakaan yli 4.
- Ei ilta–aamu -yhdistelmää. Jos, niin ilta loppuu ennen klo 21.
- Työvuorojen väli vähintään 11 tuntia, mieluiten 12–16 tuntia.
- Vapaajaksot yhtenäisiä, myös viikonloppuisin.
- Ei yksittäisiä vapaapäiviä (esim. yö–vapaa–yö).
- 8–10 tunnin työvuorot ovat turvallisuuden kannalta suotavia.
- Viimeisen yövuoron jälkeen vapaapäivä.
- Työvuoroparia yövuoro–aamuvuoro tulee välttää.
- Pyritään välttämään jatkuvaa yötyötä.
- Pelkkä yötyö on vapaaehtoista.
Suunnitellun työvuorolistan ei pitäisi elää niin, että työaikaergonomia kärsii, viikkolepo katoaa ja työtuntien määrä ylittää viikossa 40–48h.
Muista oma jaksamisesi, jos haluat tehdä ylimääräisiä vuoroja. Ylimääräiset vuorot ovat vapaaehtoisia lukuun ottamatta hätätyötä suuronnettomuustilanteessa tai vastaavassa hätätilanteessa. Joskus oma elämäntilanteesi voi vaatia työaikaergonomian vastaisia vuoroja. Vältä kuitenkin, etteivät ne ole jatkuvia.
Autonominen työvuorosuunnittelu
Autonominen työvuorosuunnittelu tarkoittaa, että sinä ja kollegasi suunnittelette itse työvuoronne omien toiveidenne mukaan, kuitenkin yhteisten pelisääntöjen puitteissa.
Yhteisöllisellä työvuorosuunnittelulla viedään loppuun asti siten, että jokainen suunnittelee oman listansa ottaen huomioon pelisäännöt ja työyhteisön resurssitarpeen. Tarvittaessa jokainen on valmis muuttamaan toiveitaan, kunnes työvuorolista on valmis. Näin listojen työvuoroille ei tarvita enää erillistä tekijää, vain lopputarkastus.
Aina autonomia ja yhteisöllisyys eivät toteudu täysin. Joskus esimiehen tehtäväksi jää hioa lista valmiiksi, jos yhteisöllisessä suunnittelussa ei ole saatu työvuorojen vahvuuksia täyteen.
Autonomialla ja yhteisöllisyydellä voidaan lisätä yksilöllisten tarpeiden huomioimista, helpottaa työn ja vapaa-ajan yhteensovittamista sekä saada vuorotyön kuormittavuuteen liikkumavaraa. Toteutuessaan yhteisöllinen ja autonominen suunnittelu lisää työtyytyväisyyttä, vastuullisuutta ja työhyvinvointia.
Työajan käytön hallinta
Ajankäytön hallinta on osa itsensä johtamista. Erityisesti hoitotyössä ajankäytön hallinta on työssä onnistumisen edellytys.
Sairaanhoitajan työssä ajanhallinnan vaativuutta lisää se, ettei ajanhallinta aina tunnu olevan omissa käsissä. Työajan käyttöä määrittävät työ, aikataulut, rutiinit, kollegat ja muut ammattiryhmät. Töiden määräkään ei aina tunnu olevan oikeassa suhteessa työajan määrään. Tällöin on hyvä muistaa, että riittää, kun tekee parhaansa.
Työajan käyttöä pitää suunnitella. Aikaa ja tehtäviä pitää priorisoida ja ennakoida. Keskeytykset aiheuttavat hukkaa ja kuormitusta. Toisaalta ne ovat osa sairaanhoitajan ja esimiehen työn luonnetta, eikä keskeytyksiltä voi täysin välttyä.
Keskeytyksen jälkeen sinun pitää koota ajatuksesi uudestaan kasaan ja jatkaa siitä mihin jäit. Tämä koettelee kiireisessä hoitotyössä erityisesti muistia. Jos olet väsynyt ja kuormittunut, muisti ei välttämättä toimikaan niin hyvin ja alttius virheille kasvaa.
Vinkkejä ajankäytön hallintaan
- Mieti, miten voit välttää turhia keskeytyksiä työssäsi
- Mieti, miten voit välttää kollegasi turhaa keskeyttämistä työssäsi
- Miettikää, miten voitte välttää turhia keskeytyksiä työyhteisössänne
- Ota aikaa tehtäville, jotka pitää suorittaa rauhassa
- Miettikää, voiko ruuhkautuvia ja päällekkäisiä tehtäviä järjestää toisin
- Neuvottele ja suunnittele työkaverien kanssa tehtävien järjestyksestä
- Pyydä apua
- Delegoi, mutta älä ”passuuta” eli teetä töitä toisilla, vaikka ehtisit itsekin ne tekemään
- Pysy perustehtävässä
- Noudata työaikoja
- Älä säästä juoma- ja ruokatauoista
- Hallitse sinä aikaa sen sijaan, että aika hallitsee sinua
On myös hyvä muistaa, että työaika on työnantajan aikaa, josta sinä saat palkan. Tämä tarkoittaa, että työnantaja saa määritellä, miten työaikasi käytät.
Työaikapankki
Työaikapankki on vapaaehtoisuuteen perustuva järjestelmä, jossa vapaa-ajaksi muutettuja rahamääräisiä etuuksia voidaan säästää pidettäväksi vapaana pidemmällä aikavälillä.
Työaikapankki on käytössä monissa hoitoalan organisaatioissa. Paikallisessa sopimuksessa määritellään sopimuksen piiriin kuuluva henkilöstö, pankkiin siirrettävät erät ja korvaukset, työaikapankin vapaa-aikasaldon enimmäismäärät, työaikapankkivapaan pitämisen ehdot, pankkiin kertyneen vapaan korvaaminen rahassa sekä menettelytavat työaikapankkiin liityttäessä ja irtauduttaessa siitä.
Suomen Sairaanhoitajat suosittelee työaikapankin käyttöä sairaanhoitajien työaikajoustojen lisäämiseksi.
Työaikapankki sopii erinomaisesti yksikköön, jonka toiminta on päivystyksellistä tai kausittaista ja joissa potilasmäärät ja henkilöstötarve vaihtelevat voimakkaasti.
Työaikapankkiin säästynyttä aikaa pidetään suunnitellusti esimerkiksi osastojen sulkuaikoina, sovittuina työntekijän toivomina aikoina tai äkillisesti työntekijän tarpeen ja työnantajan sopimuksen mukaisesti.
Työaikapankkijärjestelmä ei saa vaarantaa toimintaa vaan työaikapankkivapaat pidetään niin, että toiminta on turvattua ja sujuvaa. Siksi yksiköissä tulee sopia, missä kohtaa työaikapankkivapaita ei voida pitää suunnitellusti. Tällaisia ovat esimeriksi arkipyhälistat ja ajat, jolloin sijaistarve on suurin.
Suunnitellut työaikapankkivapaat sijaistetaan kuten muutkin poissaolot. Aina siihen ei ole tarvetta, jos yksikössä on esimerkiksi sulkuaikoja. Työaikapankkivapailla voidaan paikata lomalistojen tyhjiä kohtia. Erityisesti pienemmät lomaoikeudet omaavien nuorten tai uusien sairaanhoitajien kohdalla työaikapankki lisää mahdollisuutta pidempiin vapaisiin.
Työaikapankin tuoma hyöty näkyy sairaanhoitajien työvuorojoustomahdollisuuksien lisääntymisenä sekä työntekijän ja työnantajan vastavuoroisena joustamisena. Työaikapankista hyötyvät kaikki silloin, kun sitä osataan käyttää oikein.
Vuorotyöläisen ruokailu
- Syö säännöllisesti 3-4 tunnin välein pieniä aterioita
- Terveelliset eväät yövuoroon
- Yövuorossa syö lämmin ateria ennen puolta yötä
- Vältä runsas energisiä ja hiilihydraattipitoisia ruokia, koska ne väsyttävät
- Vältä kofeiinipitoisia juomia aamuyöllä
- Stressi, väsymys ja univaje lisäävät ruokahalua ja napostelun tarvetta
- Kuuntele itseäsi, millainen ruokailu sopii juuri sinulle
Vuorotyöläisen unen riittävyys
- Ergonomisella työvuorosuunnittelulla jää enemmän aikaa palautumiseen ja myös nukkumiseen
- Ennen ensimmäistä yövuoroa tulisi aina pyrkiä ottamaan 1–2 tunnin nokoset.
- Nuku enemmän vapaapäivinä ja iltavuorojen jälkeen.
- Nuku lyhyet päiväunet iltapäivällä tai illalla ennen yövuoroa.
- Varaa riittävästi aikaa nukkua vuorojen välillä ja riittävästi vapaa-aikaa palautumiseen.
- Yövuorossa jo 10–20 minuutin nokoset parantavat työsuoritusta, mutta tämä ei ole yleensä työn puolesta mahdollista eikä sitä kulttuurillisesti yleensä pidetä sopivana. Jos työn puolesta voit torkahtaa esim. puolet lakisääteisestä tauostasi (10 min) taukohuoneessa, ei siihen pitäisi olla mitään estettä. Jos sen sijaan sinun pitää olla koko ajan työn puolesta saatavilla tai olet ainoa yökkö, silloin nokoset saattavat vaarantaa potilasturvallisuutta. Työajalla nukkuminen voi olla jopa irtisanomisperuste, joten kannattaa ottaa selvää, miten omalla työpaikalla voi toimia.
- Mahdollista itsellesi yövuoron jälkeinen nukkuminen.
Muita vinkkejä
Katso Aleksi Litovaaran webinaari: Mindfulness.
Tuo hyvät vinkit näkyville
Kerro hyviä esimerkkejä omalta työpaikaltasi työhyvinvointia edistävistä toimenpiteistä tai käytänteistä. Millä keinoin työpaikallasi on onnistuttu esimerkiksi viestinnässä, koulutuksessa, perehdytyksessä tai henkilöstömitoituksessa?
