Työhyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että koko työyhteisö voi hyvin. Onko työyhteisösi sellainen, että haluat sitoutua siihen ja tehdä parhaasi? Jos et, mieti voitko tehdä asialle jotain vai kannattaisiko sinun etsiä sellainen työ ja työyhteisö, johon voit sitoutua?
Työhyvinvoinnin peruspilarit
Perusasioiden pitää olla kunnossa, jotta sinä ja työtoverisi voitte hyvin työssäsi. Ammattitaitoinen esimies huolehtii tästä. Ellei omassa työpaikassasi ole näin, mieti, miten voit vaikuttaa siihen, että asiat saadaan kuntoon.
Oikeus perehdytykseen
Jokaisella on oikeus perehdytykseen.
Suunnitelmallinen ja järjestetty perehdytys viestii, että työyhteisössä arvostetaan työntekijää ja siellä tehtävää työtä. Se kertoo työyhteisön ja työnantajan ammattitaidosta. Ennen kaikkea se kertoo vastuullisuudesta ja antaa viitteitä, että työyhteisössä on moni muukin asia kohdillaan.
Hyvin järjestetty perehdytys on tervetulotoivotus, jolla sitoutetaan uusi työntekijä työyhteisöön. Perehdytys toimii myös kilpailuvalttina kiristyvässä työvoimatilanteessa. Uuden työntekijän vastaanottaminen työyhteisöön mittaa myös työyhteisön kollegiaalisuutta ja kypsyyttä.
Sairaanhoitajana sinulla on oikeus osallistua kollegojesi perehdyttämiseen. Huolimatta siitä, oletko itse saanut perehdytystä, voit tehdä parhaasi, että uusi työkaveri saa hyvät lähtökohdat työhön. Jatkossa hyödyt tästä itsekin, kun sinulla on osaava kollega. Huonosti perehdytetyt työkaverit kuormittavat kokeneita paljon pidempään kuin hyvin perehdytetyt.
Esimiesten ja työnantajan vastuulla on huolehtia siitä, että perehdytys on suunnitelmallista ja se pystytään toteuttamaan. Jos perehdysasiat eivät ole kunnossa työpaikallasi, sinä voit olla se aloitteentekijä, jonka ansioista ne hoidetaan kuntoon.
Oikeus yhteisiin arvoihin
Hoitotyön ja työyhteisönarvot ovat niitä hyviä päämääriä, jotka ohjaavat tai joiden tulisi ohjata arkista toimintaa. Sairaanhoitajana sinun tulee sitoutua hoitotyön ja organisaation arvoihin. Sairaanhoitajana sinulla on myös oikeus vaatia, että toiminta on sovittujen arvojen mukaista.
Hyvät ja tavoiteltavat arvot tulee olla yhteisesti määriteltyjä ja kaikkien nähtäville kirjattuja. Arvot voivat myös olla kirjaamattomia ja sattumanvaraisia tai vaihdella työntekijästä ja yksiköstä riippuen. Työpaikan arvomaailma näkyy ja tuntuu ihmisille, jotka tulevat töihin tai hoidettaviksi.
Jos organisaatiosi kirjoitetut tai kirjoittamattomat arvot ovat ristiriidassa omien arvojesi kanssa tai koet, ettet pysty toteuttamaan arvojesi mukaista toimintaa, syntyy työhyvinvointia syövä arvoristiriita. Olennaista on, toteutuvatko arvot arjessa vai jäävätkö ne toteutumatta. Arvojen tulee toteutua jokaisella organisaation tasolla, sillä johtajat ja esimiehet toimivat esimerkkeinä.
Oikeus kollegiaalisuuteen
Kollegiaalisuus merkitsee tasa-arvoista ja vastavuoroista suhdetta kollegaan. Sairaanhoitajana olet kollega ja vaikutat siihen, millaisena ammattikuntasi näyttäytyy ympärillesi.
Sinulta odotetaan kollegiaalista käyttäytymistä, mutta sinullakin on oikeus saada kunnioitusta ja arvostusta, tulla kohdelluksi oikeudenmukaisesti ja olla luottamuksen arvoinen.
Kollegiaalisuus näkyy avoimena, rehellisenä ja luottamuksellisena kommunikaationa. Se on arvostavaa ja kohteliasta puhetta toisesta sekä kollegan oikeudenmukaista puolustamista ja tukena olemista vaikeissa tilanteissa.
Suomen Sairaanhoitajien kollegiaalisuusohjeet
Oikeus työyhteisön pelisääntöihin
Jokainen työyhteisö tarvitsee yhteisesti sovitut pelisäännöt.
Pelisäännöt kertovat, kuinka on hyväksyttyä toimia. Yhteisillä pelisäännöillä voidaan ehkäistä sooloilua, valtataistelua, syrjintää, kiusaamista ja epätasa-arvoa eli parantaa työyhteisön hyvinvointia.
Oikeus perustehtävään
Työnantajasi on määritellyt sinulle perustehtävän. Perustehtävä on se tehtävä, mitä varten sinut on palkattu työhön.
Työnantajasi vastuulla on muistuttaa perustehtävästä, mutta vastuullisena sairaanhoitajana tai lähiesimiehenä pidät perustehtävän tärkeyttä itsekin yllä.
Joskus saattaa olla, että sinulle tai kollegallesi kasautuu muita tehtäviä niin, ettei ole enää aikaa suorittaa perustehtävää. Juttele näistä tehtävistä esimiehesi kanssa.
Oikeus tehtäväkuvauksiin
Jokaisen työntekijäryhmän tehtäväkuvaus tulee olla kaikkien nähtävillä työyhteisössä. Tällöin ei synny epäselvyyksiä siitä, mitä kukakin tekee.
Oikeus toimintaohjeisiin
Sairaanhoitajana tai esimiehenä sinulla tulee olla selkeät toimintaohjeet työllesi. Voit olla itse luomassa niitä, mutta viime kädessä työnantajasi vastuulla on huolehtia, että sinulla on toimintaohjeet erilaisista asioista.
Asiantuntijaorganisaatioissa vastuuta on usein jaettu. Sairaanhoitajana tai esimiehenä voit ottaa vastuuta asiantuntijuuteesi kuuluvista toimintaohjeista. Toimintaohjeet hyväksytään yhteisesti. Yhteisillä ohjeilla yhdenmukaistetaan haluttua työtulosta.
Oikeus asiantuntijuuteen
Sairaanhoitaja on hoitotyön asiantuntija, joka tuntee oman työnsä parhaiten. Sinulla tulee olla mahdollisuus kehittyä aloittelevasta sairaanhoitajasta asiantuntijaksi.
Voit viedä asiantuntijuuttasi eteenpäin kokemuksen, koulutuksen ja päättäväisyyden avulla. Asiantuntijuuden kehittäminen on usein kliinisen osaamisen syventämistä tai erilaisten urapolkujen kautta erilaisiin tehtäviin hakeutumista.
Hyvä työnantaja haluaa pitää kiinni osaajista ja edistää työntekijöidensä kehittymistä. Mieti, millaista kokemusta, koulutusta, työyhteisöä ja apua tarvitset oman asiantuntijuutesi kehittymiseen. Älä sysää omia unelmiasi, vaan kulje niitä kohti!
Suomen Sairaanhoitajat tarjoaa neuvontaa urapalvelussa.
Suomen Sairaanhoitajat haluaa edistää sairaanhoitajien urakehitystä ja asiantuntijuuteen liittyvää osaamista, koulutusta, asemaa ja arvostusta muun muassa asiantuntijajaostotoiminnalla.
Oikeus täydennyskoulutukseen
Työnantajalla on täydennyskoulutusvelvollisuus. Täydennyskoulutus on sinulle oikeus, jonka avulla pidät ammattitaitoasi yllä.
Täydennyskoulutuksen avulla mahdollistuu se osaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen, jota työnantaja sinulta edellyttää.
Suomen Sairaanhoitajat suosittelee sairaanhoitajille ja heidän esimiehilleen kuuttra koulutuspäivää vuodessa. Päivät voivat myös koostua täydennyskoulutustunneista.
Valveutunut työnantajasi kantaa vastuuta täydennyskoulutuksesta, eikä säästä koulutuspäivistä tai -budjetista. Hän ymmärtää, että koulutus auttaa ylläpitämään osaamista ja työn laatua. Työnantaja varaa koulutukseen koulutusmäärärahan. Hän suunnittelee myös tarvittavan sijaisresurssin. Tällöin koulutukseen pääsy ei ole kiinni sijaisten puutteesta.
Ole itse aktiivinen täydennyskoulutukseen hakeutumisessa.
