Keinoja työhyvinvoinnin johtamiseen
Esimiehen tulee olla motivoitunut johtamistyöhön. Esimiehen työhyvinvointi alkaa itsensä johtamisesta, mutta esimies on myös vastuussa muiden jaksamisesta ja työhyvinvoinnista. Kun perusasiat ovat kunnossa, työyhteisö voi hyvin.
Esimiehen itsensä johtaminen
Esimiehenä itsensä johtaminen on kaiken johtamistyön perusta. Jos et esimiehenä ole motivoitunut, et voi hyvin etkä hallitse itseäsi, kuinka voit johtaa muita?
Itsesi johtaminen alkaa itsestä huolehtimisesta. Hyvä itsetuntemus ja itseluottamus ovat esimiehen perusominaisuudet. Itsensä johtaminen on oman kehon, mielen, tunteiden, arvojen ja kykyjen johtamista.
Esimiehenä sinun ei tarvitse olla täydellinen, vaan sen sijaan sinun tulee ymmärtää rajallisuutesi. Itsensä johtaminen edellyttää sitä, että kykenet reflektoimaan omaa toimintaasi ja pyrit asettamiisi tavoitteisiin. Itsensä johtamisen tavoitteena on oma hyvinvointi, uudistuminen ja tehokkuus. Esimiehenä on pidettävä huolta itsestään, jotta voi pitää huolta toisista.
Perusasiat kunnossa työyhteisössä
Esimiehenä olet paljon vartijana. Vartijan roolin sijaan onnistut työntekijöidesi työhyvinvoinnin edistäjänä parhaiten, kun omaat valmentavan, mahdollistavan ja palvelevan johtamisotteen. Kun työyhteisön perusasiat ovat kunnossa, säästyt esimiehenä turhilta ristiriidoilta, työntekijöiden vaihtumisilta ja hoidon laadun huononemiselta.
Yhteiset arvot
Pidä esillä yhteisiä arvojanne, jotka ovat linjassa taustaorganisaation arvojen kanssa.
Jos arvoja ei ole määritelty, määritelkää yhdessä ne päämäärät, joita työyhteisössänne ja työssänne haluatte saavuttaa. Avaa arvot työyhteisössä ja rohkaise työntekijöitä arvokeskusteluun. Ole itse esimerkkinä ja arvojenne mittainen. Esimiehenä sinulla on vastuu kollegiaalisuutta tukevien rakenteiden luomisesta, millä on suuri vaikutus yksilön ja työyhteisön hyvinvointiin.
Suunniteltua perehdytystä
Työturvallisuuslaki edellyttää työnantajaa järjestämään uudelle työntekijälle perehdytyksen. Työturvallisuusvelvoitteen lisäksi perehdytys on tervetulotoivotus uudelle työntekijälle ja kertoo, että työyhteisössäsi välitetään työntekijästä ja kannetaan vastuuta hänen perehtymisestään.
Hyvä perehdytys sitouttaa työntekijää työyhteisöön sekä nopeuttaa hänen kykyään ottaa vastuuta uusista tehtävistään. Esimiehenä vastaat siitä, että työyksikössänne on ajantasainen perehtymissuunnitelma, jossa on määritelty, miten perehdytys yksikössänne toteutetaan. Esimiehenä vastuullasi on mahdollistaa perehdytyksen suunnitelmallisuus ja toteutus.
Suomen Sairaanhoitajien suosituksia perehdytykseen
- Perehdytys on suunniteltua, systemaattista ja tasapuolista.
- Jokaisessa hoitotyön yksikössä on perehdytyssuunnitelma siitä, miten perehdytys toteutetaan.
- Perehdytykseen nimetään vastuuhenkilöt ja määritellään aika, tavoitteet, keinot sekä resurssit.
- Perehdytyssuunnitelma sisältää perehdytysaikana läpikäytävät asiat.
- Perehdytys suunnitellaan työvuorolistoihin ja huomioidaan työnjaossa.
- Perehdytys sisältää puolivälin palautekeskustelut, perehdytyksen loppukeskustelun perehdytysjakson päättyessä ja vuoden kuluttua perehdytyksestä. Päätös -ja seurantakeskusteluissa on mukana esimies.
- Työntekijälle nimetään työyhteisöstä mentori perehdytysjakson päättyessä. Työntekijä voi itse toivoa mentorikseen kokenutta sairaanhoitajaa tai mentorina jatkaa perehdyttäjä.
- Perehdytyksen toteutumista seurataan.
- Perehdytystä voidaan jatkaa, mikäli suunniteltu aika ei riitä.
Työyhteisön pelisäännöt
Työyhteisössä tarvitaan erilaisia pelisääntöjä sujuvan toiminnan, yhteistyön ja tasa-arvon kokemuksen turvaamiseen. Jos et esimiehenä ole luomassa yhteisiä pelisääntöjä työntekijöiden kanssa, työntekijät luovat työyhteisöösi omat pelisääntönsä.
Pelisäännöt helpottavat omaa johtamistyötäsi ja lisäävät työntekijöiden turvallisuuden, tasa-arvoisuuden ja yhteenkuuluvuuden kokemusta. Pelisääntöjä tarvitaan esimerkiksi työvuorosuunnitteluun, lomasuunnitteluun, työvuorojen vaihtamiseen, täydennyskoulutukseen hakeutumiseen ja työyhteisökäyttäytymiseen.
Perustehtävän selkeys
Sairaanhoitajien esimiehenä vastaat siitä, että jokainen työntekijä tietää, mikä on hänen perustehtävänsä. Esimiehenä myös mahdollistat ja valvot sitä, että työntekijä voi keskittyä omaan perustehtäväänsä.
Suomen Sairaanhoitajien suosituksia sairaanhoitajan perustehtävän selkeyttämiseen
Sairaanhoitaja saa keskittyä siihen perustehtävään, johon hänet on palkattu ja johon hänellä on koulutuksensa perusteella paras osaaminen.
Sairaanhoitajan osaamista vaativiin tehtäviin ei palkata säästömielessä muiden ammattiryhmien edustajia, sillä sairaanhoitajan kokonaisvaltainen hoitotyön osaaminen ja vastuu näkyvät hoidon laatuna ja kustannustehokkuutena.
Ajan, tehtävien, olosuhteiden ja henkilöstörakenteen muuttuessa tarkastellaan, onko sairaanhoitajan perustehtävä pysynyt selkeänä ja kuluuko sairaanhoitajien työaika perustehtävän hoitoon vai toisten ammattiryhmien tehtävien hoitoon tai johonkin toisarvoiseen.
Seurataan, ettei sairaanhoitajille siirry sellaisia hoitotyöhön kuulumattomia tehtäviä, joiden paras osaaminen on muilla ammattihenkilöillä.
Seurataan, ettei sairaanhoitajille siirry ilman koulutusta ja rahallista korvausta sellaisia vaativia tehtäviä, joiden suorittaminen edellyttää lisäkoulutusta, lisääntynyttä vastuuta ja rahallista korvausta.
Tehtäväkuvaukset
Työyhteisössä toimii erilaisissa tehtävissä sairaanhoitajia ja muita ammattilaisia. Jokaiselle ammattiryhmälle tulee olla kirjattuna tehtäväkuvaukset, joista ilmenee vastuut työtehtävistä.
Esimiehenä vastaat, että omien työntekijöidesi tehtäväkuvaukset ovat ajan tasalla.
Sairaanhoitajan tehtävänkuvan kehittämisessä kuullaan ja osallistetaan sairaanhoitajia.
Toimintaohjeet
Esimiehenä vastaat, että erilaisiin tehtäviin on ajantasaiset toimintaohjeet ja koulutus.
Toimintaohjeet selkeyttävät työtä. Ne myös yhdenmukaistavat ja parantavat työn laatua. Toimintaohjeilla ja niihin liittyvällä koulutuksella varmistat, että kaikilla on mahdollisuus tehdä asiat oikein. Suositeltavaa on delegoida toimintaohjeiden tekeminen asian parhaiten tunteville työyhteisössäsi. Esimiehenä kuitenkin vastaat, että ohjeistus on kaikkien tiedossa.
Virhe- tai riitatilanteessa voit joutua vastaamaan siitä, onko työntekijää ohjeistettu asiasta. Toimintaohjeiden puuttuessa voit joutua itse vastuuseen ohjeistuksen ja koulutuksen puutteesta.
Vallan ja vastuun jako asiantuntijuudessa
Kun toimit esimiehenä sairaanhoitajille, johdat asiantuntijoita, jotka tietävät monesta asiasta enemmän kuin sinä. Arvosta tätä ja ole ylpeä siitä, että sinulla on osaavia asiantuntijoita työntekijöinä. Esimiehenä vaikutat toimintaan ja mielipiteisiin. Toiminnallasi myös ohjaat mielipiteitä haluamaasi suuntaan.
Vastuunjako ja yhdessä tekeminen motivoivat sairaanhoitajia. He haluavat olla kehittämässä sitä työtä, jonka he osaavat parhaiten. Sairaanhoitajat haluavat ylläpitää ja kehittää osaamistaan, ottaa vastuuta ja edetä asiantuntijuudessaan. Onnistumisen edellytykset ovat olemassa, kun työyhteisössä otetaan kaikkien kyvyt käyttöön. Esimiehenä toimit mahdollistajana ja valmentajana.
Suunniteltua täydennyskoulutusta
Työnantajalla on velvollisuus järjestää tai mahdollistaa työntekijoille täydennyskoulutusta. Esimiehenä tehtäväsi on suunnitella ja mahdollistaa täydennyskoulutuksen toteutuminen.
Suomen Sairaanhoitajien suosituksia täydennyskoulutukseen
Sairaanhoitajilla ja heidän esimiehillään on mahdollisuus keskimäärin kuuteen täydennyskoulutuspäivään vuodessa. Täydennyskoulutuspäivät voivat koostua osittain tai kokonaan vastaavasta määrästä koulutustunteja.
Terveydenhuollon organisaatiot varaavat koulutusmäärärahan budjettiinsa ja myös valvovat, että se käytetään henkilöstön täydennyskoulutukseen. Eniten käytetty ja suositeltava koulutusmääräraha on noin 1,0–1,2 % budjetoiduista palkkakustannuksista.
Täydennyskoulutuksen mahdollistamiseksi sijaisten tarve pitää suunnitella etukäteen, jotta työntekijät voivat osallistua täydennyskoulutukseen eikä koulutuspäivät aiheuta potilashoidon resurssien heikentymistä. Vakituisten sisäisten sijaisten varaaminen ja kohdistaminen täydennyskoulutuspoissaoloihin mahdollistaa henkilöstön koulutukseen osallistumisen suunnitelmallisesti.
Täydennyskoulutuksen toteuttamiseksi sisäinen koulutus on erinomainen keino jakaa tietoa ja osaamista toinen toisilleen.
Jokaisessa työyksikössä on täydennyskoulutussuunnitelma, josta selviää suunniteltujen tiedossa olevien koulutuspäivien määrä, laatu ja toteuttamissuunnitelma. Suunnitelmaan kannattaa varata tilaa myös uusille ja myöhemmin tietoon tuleville koulutuksille.
Sairaanhoitajien vuosittaista täydennyskoulutustoteumaa ja tasapuolista toteutumista seurataan ja raportoidaan.
Täydennyskoulutustiedot kirjataan täydennyskoulutusrekisteriin tai muuhun järjestelmään. Täydennyskoulutusvelvoitteen seuraaminen on tärkeä osa osaamisen suunnitelmallista kehittämistä ja johtamista.
Huomioi, että koulutustietojen seuranta on tärkeää myös siksi, että kunnat, kuntayhtymät, seurakunnat, yhdistykset ja säätiöt voivat hakea koulutuksesta koulutuskorvausta Työttömyysvakuutusrahastolta.
Suunniteltua työyhteisöviestintää
Työyhteisösi viestintä on vastuullasi. Viestintäsuunnitelmassa on sovittu viestinnän vastuut, tavoitteet, kohderyhmä ja viestintäkeinot. Esimiehenä voit ohjailla, kuka viestii mistäkin asiasta milloinkin ja kenelle viestitään mistäkin asioista.
Esimies, miten viestit?
Esimiehenä sinulla ja mahdollisilla kollegoillasi on päävastuu työyhteisön viestinnästä. Esimiehenä sinun on hyvä tiedostaa oma viestintätyylisi ja se, millaisena se näyttäytyy muille.
Esimiehen sanattomilla tai sanallisilla viesteillä on suuri merkitys. Sanojasi, ilmeitäsi ja eleitäsi puntaroidaan työyhteisössä ja niiden sanomaa tulkitaan.
Sopikaa työyhteisössänne, miten, mitä ja missä viestitte yhteisistä asioista. Arvioikaa yhdessä, toteutuuko viestintä ja mitä kehittämistä siinä on.
Viestinnän puutteesta kertovat työyhteisössä vellovat huhut. Huhu täyttää aina viestinnän aukon.
Avointa viestintää kuvaavat kaikkien luettavissa olevat kokousmuistiot, pöytäkirjat ja tiedotteet, joissa kerrotaan myös keskeneräisistä asioista ja sekin, jos asioista ei vielä tiedetä.
Ota puheeksi ja kannusta toisia ottamaan puheeksi mieltä vaivaavat, epäselvät asiat
Avointa viestintää edesauttavat myös henkilöstöedustajien valitseminen erilaisiin organisaation päättäviin elimiin, koska kyse on yhteisten asioiden hoitamisesta. Näin myös henkilöstön ääni pääsee paremmin kuuluville.
Avoin kasvokkain tapahtuva viestintä on suositeltavinta, mutta vuorotyössä ja isoissa työyksiköissä se ei ole useinkaan tai ei ollenkaan mahdollista. Sähköpostiviestintä on taitolaji, sillä väärät tulkinnanvaraiset sanavalinnat voivat aiheuttaa täysin päinvastaista reaktiota, kuin itse viestillä oli alun perin tarkoitus. Älä koskaan lähetä pikaisesti tunnekuohussa kirjoittamaasi viestiä heti.
Hyödyntäkää uudet sähköiset viestintäkanavat.
Suunniteltua työturvallisuutta
Työterveyslaki velvoittaa työnantajaa suunnittelemaan ennaltaehkäisevät työturvallisuustoimet ja toteuttamaan tarpeelliset toimenpiteet työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden takaamiseksi työssä. Työnantajan on otettava huomioon työhön, työolosuhteisiin ja muuhun työympäristöön sekä työntekijän henkilökohtaisiin edellytyksiin liittyvät seikat.
Työnantajan on jatkuvasti tarkkailtava työympäristöä, työyhteisön tilaa ja työtapojen turvallisuutta. Työnantajan on myös tarkkailtava toteutettujen toimenpiteiden vaikutusta työn turvallisuuteen ja terveellisyyteen.
Työnantajan on huolehdittava siitä, että työturvallisuutta ja työterveyttä koskevat toimenpiteet otetaan huomioon tarpeellisella tavalla.
Esimiehenä olet vastuussa siitä, että omassa työyhteisössäsi työturvallisuuslain mukaiset velvoitteet toteutetaan.
Työyhteisössä on nimetty työturvallisuusyhdyshenkilöt.
Uudet työntekijät perehdytetään sovittuihin työturvallisuusasioihin.
Kaikille työntekijöille toistetaan työturvallisuuskoulutuspaketti vuosittain, esim. turvallisuuskävely.
