Siirry sisältöön
Liity jäseneksi

Työtä tulevaisuuden muuttamiseksi

Hannele Siltanen kuvattuna Sairaanhoitajaliiton tiloissa.

Hoitosuositukset ovat tulevaisuudessa yhä tärkeämpi tuki sairaanhoitajan työssä. Suositusten laadintaa koordinoi työssään etuoikeutetuksi itsensä kokeva Hotuksen tutkija Hannele Siltanen.

Kaikki sai alkunsa monta vuotta sitten, kun Kanta-Hämeen keskussairaalan kivunhoidon asiantuntijahoitaja Hannele Siltanen koulutti työssään muita hoitajia.

– Edellytin kaikilta kivun arviointiin perustuvaa kivunhoitoa ja tiesin puhuvani asiaa, mutta vahva perusta sanoiltani kuitenkin puuttui. Tuolloin minulla ei ollut käytettävissäni luotettavaa tutkimustietoa kuten hoitosuositusta. Se oli vasta työn alla.

Siltanen päätyi tekemään graduaan hoitosuosituksen käyttöönotosta. Kyseessä oli aikuispotilaan kirurgisen toimenpiteen jälkeinen lyhytkestoinen kivunhoito. Samalla hänelle aukesi mahdollisuus olla mukana viimeistelemässä suositusta. Ja sen myötä häntä pyydettiin nykyiseen työpaikkaansa, Hoitotyön tutkimussäätiöön eli Hotukseen tutkijaksi.

Siltasen päävastuu Hotuksessa on koordinoida hoitosuositusten valmistumista aihe-ehdotuksesta valmiiksi hoitosuositukseksi yhteistyössä Hotuksen muiden tutkijoiden kanssa. Se on työ, jossa hän kokee omalta osaltaan muuttavansa hoitotyötä, sillä lähivuosina uusia suosituksia on valmistumassa peräti 30.

– Hoitosuositus auttaa sairaanhoitajaa perustelemaan omaa toimintaansa sekä potilaalle, kollegoille että juridisesti. Kun hoitotyö perustuu tutkimustietoon, kasvaa myös oman työn ja ammattikunnan arvostus. Suositusten mahdollisimman laaja ja yhtenäinen käyttöönotto edistää potilasturvallisuutta ja takaa tasalaatuisemman hoidon riippumatta siitä, ollaanko Ivalossa vai Helsingissä.

Hoitosuosituksen laadintaa ohjaa tiukka protokolla. Laajan tietokantahaun jälkeen suositukseen hyväksytään vain menetelmällisesti hyvin tehdyt tutkimukset eli sellaiset, joiden tuloksiin voidaan luottaa.

Yhtä hoitosuositusta laatii yleensä 6–8 hengen työryhmä. Ryhmissä on sekä käytännön hoitotyöntekijöitä että tutkimusmenetelmien osaajia, ja nykyisin myös kokemusasiantuntijoita, jos se on aiheen kannalta mahdollista. Tarvittaessa konsultoidaan asiantuntijoita yli ammattirajojen.

Hoitosuosituksia on julkaistu nyt viisitoista. Rahalla on osuutta julkaisunopeuteen. Aiemmin rahoitusta piti hakea vuosi kerrallaan.

– Olemme pari vuotta kuuluneet valtion budjetin piiriin. Viime vuonna osuutemme oli vajaat 400 000 euroa. Valitettavasti budjetissa arvotetaan taloudellisesti korkeammalle lääketieteen Käypä hoito -suosituksia. Näin huolimatta siitä, että hoitotyön kenttä on laaja ja hoitotyöntekijät tekevät yhä itsenäisempää työtä.

Suurin osa työryhmien työstä tehdään omalla ajalla.

– Olisi hyvä, jos työnantajat tiedostaisivat asian tärkeyden ja pystyisivät antamaan työaikaa suositusten laatimiseen.

Pesti hoitosuositusten parissa on tarjonnut Siltaselle hienon mahdollisuuden ammatilliseen kehitykseen. Innostus kuuluu puheessa. Realismiaan hän ei ole silti kadottanut.

– Hoitosuositus ei mene käytäntöön omin päin. Käyttöönoton edellytyksenä on moniammatillinen yhteistyö, jossa tarvitaan konkreettisia toimintaohjeita ja vastuunjakoa. Jokaisen sairaanhoitajan pitää seurata aikaansa, mutta tarvitaan myös valistuneiden esimiesten vankkumaton tuki, jotta käytäntöjen todellinen muuttuminen voidaan saada aikaan. Myös oppilaitoksilla on tässä merkittävä rooli.

Sairaanhoitajakollegojaan Siltanen rohkaisee terveeseen ammattiylpeyteen.

– Kun meillä on mahdollisuus ottaa käyttöön juuri hoitotyöhön laadittuja suosituksia ja luoda niiden avulla yhtenäisiä näyttöön perustuvia käytäntöjä, meidän ei pidä enää tyytyä siihen, että tekisimme työtämme muuten kuin näyttöön perustuen. Tähän meidät velvoittaa myös terveydenhuoltolaki.

Suositusten mahdollisimman laaja ja yhtenäinen käyttöönotto edistää potilasturvallisuutta.

Hannele Siltanen
– Hoitotyön tutkimussäätiön eli Hotuksen tutkija ja Tampereen yliopiston väitöskirjatutkija.
– Väitöskirjan aihe on keuhkoahtaumatautia sairastavan omahoidon ohjaus.
– Valmistunut terveystieteiden maisteriksi Turun yliopistosta 2012.
– Haluaa uransa aikana nähdä kymmenittäin valmiita ja käyttöön otettuja hoitosuosituksia.
– Kaipaa sitä, että ehtisi nauttia kirjallisuudesta.
– Haaveilee myös ehtivänsä raapia maalia eli entisöidä huonekaluja.

Teksti: Suvi Leppiniemi
Kuva: Jussi Helttunen