Tiivistelmä
Jaana Laitinen, FT, dosentti, tutkimusprofessori, Työterveyslaitos, jaana.laitinen@ttl.fi,
Kirsikka Selander, YTT, erikoistutkija, Työterveyslaitos, kirsikka.selander@ttl.fi,
Minna Toivanen, KM, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos, minna.toivanen@ttl.fi,
Kirsi Yli-Kaitala, VTM, erityisasiantuntija, Työterveyslaitos, kirsi.yli-kaitala@ttl.fi,
Nina Nevanperä, TtM, tutkija, Työterveyslaitos, nina.nevanpera@ttl.fi ja
Eveliina Korkiakangas, FT, erikoistutkija, Työterveyslaitos.
Tutkimuksen tarkoitus: Sosiaali- ja terveydenhuollon (sote) työvoiman riittävyys on kasvava haaste. Huolehtimalla työstä palautumisesta voidaan tukea työkykyä ja terveyttä kuormittavassa työssä. Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata Iäkkäiden palveluissa työskentelevien työstä palautumista verrattuna muuhun soteen ja tutkia työn psykososiaalisten tekijöiden yhteyttä työstä palautumiseen.
Aineisto ja menetelmät: Käytimme sote-organisaatioista vuonna 2020 kerättyä kyselyaineistoa (n=22 528). Vastaajista 4 347 työskenteli Iäkkäiden palveluissa ja 18 155 muualla sotessa.
Tulokset: Iäkkäiden palveluissa työskennelleiden työstä palautuminen oli huonompaa kuin muualla sotessa. Lineaarinen regressioanalyysi osoitti, että työstressi, eettinen ja koronakuormitus heikensivät työstä palautumista. Työyhteisön psykologinen turvallisuus oli positiivisesti yhteydessä työstä palautumiseen. Lisäksi se lievensi työstressin ja eettisen kuormituksen negatiivista yhteyttä palautumiseen.
Päätelmät: Työyhteisön psykologinen turvallisuus lieventää kuormitustekijöiden negatiivista yhteyttä, minkä vuoksi työyhteisöjen on tärkeää panostaa psykologisen turvallisuuden edistämiseen työkuormituksen vähentämisen rinnalla.
Mitä tutkimusaiheesta jo tiedetään?
• Hyvä työstä palautuminen tukee työkykyä ja terveyttä.
• Työstä palautumista voi edistää käyttämällä psykologisia työstä palautumisen keinoja, kuten sitä, että ei ajattele työtä, rentoutuu ja tekee merkityksellisiä asioita yhdessä muiden kanssa.
• Myös terveelliset elintavat ovat tärkeitä.
Mitä uutta tietoa tutkimus tuottaa?
• Työstressi (paljon vaatimuksia, vähän hallinta- ja vaikutusmahdollisuuksia), eettinen kuormitus ja koronan aiheuttama kuormitus olivat kukin itsenäisesti yhteydessä huonoon palautumiseen.
• Työyhteisön psykologinen turvallisuus oli suoraan yhteydessä palautumiseen. Se myös heikensi työkuormituksen ja eettisen kuormituksen negatiivista yhteyttä työstä palautumiseen.
Miten tuloksia voidaan hyödyntää hoitotyön käytännön, koulutuksen, johtamisen ja/tai tutkimuksen kehittämisessä?
• Tulokset tukevat sitä, että työstä palautumista voidaan edistää vähentämällä ja hallitsemalla työn psykososiaalista kuormitusta, lisäämällä työyhteisön psykologista turvallisuutta, sekä vahvistamalla taitoja pitää huolta työstä palautumisesta haastavissa työoloissa.
• Koska terveydenhuollon työ kuormittaa fyysisesti, henkisesti ja kognitiivisesti, on jo peruskoulutukseen ja ammatilliseen täydennyskoulutukseen tärkeää sisällyttää omasta toiminta- ja työkyvystä huolehtimisen taitojen oppimista sekä vuorovaikutustaitoja. Työkyvyn ja palautumisen edistämisessä keinoja on tärkeää räätälöidä työn mukaan.
Julkaisemme käytännön hoitotyötä palvelevaa Tutkiva hoitotyö -tiedelehteä, jotta sinä pysyisit helpolla tavalla kärryillä uusimmista tutkimuksista. Lehti on vain jäsenille. Liity jäseneksi täältä.
