Päihteistä riippuvaisen sairaanhoitajan voi olla hankala hakea itselleen apua. Versot-hankkeessa sote-alan ammattilaiset saavat toisiltaan vertaistukea matkalla kohti päihteettömyyttä.
Sairaanhoitaja Sini on töissä sairaalan päivystyksessä. Työt hoituvat, mutta vapaa-aikaa värittää runsas ja humalahakuinen alkoholinkäyttö. Viikonloppuvapaa kuluu alusta loppuun juodessa, eikä Sini oikein muista, mitä kaikkea julkisilla paikoilla on tapahtunut. Tilanne on alkanut huolestuttaa. Tiedetäänkö töissä? Miten siihen suhtaudutaan? Sini haluaisi hakea itselleen apua, mutta pelkää samalla paljastuvansa paitsi kollegoilleen, myös omille potilailleen. Voiko hän enää työskennellä päivystyksessä, jossa hoidetaan hänen satunnaisia ryyppykavereitaan?
Mikä avuksi Sinin tilanteeseen, sairaanhoitaja (YAMK) ja Toimiva ry:n Versot-hankkeen projektipäällikkö Suvi Björkqvist?
– Haluaisin sanoa Sinille, että et ole tilanteesi kanssa yksin. Moni sote-alan ammattilainen kärsii päihteiden haitallisesta käytöstä ja salaa sen. Tärkeintä on, että olet itse havahtunut tilanteeseesi. Se on alkusysäys toipumiselle, Björkqvist aloittaa.
Hänen mukaansa alkoholiriippuvaisen sairaanhoitajan voi olla erityisen hankala hakeutua apuun, koska pelko paljastumisesta omalla työpaikalla on voimakas. Pelolla on nimikin: häpeä.
– Häpeästä tiedetään, että salaaminen pahentaa sitä entisestään. Sitä lieventää vertaistuki ja se, että puhuu tilanteesta luotettaville henkilöille, Björkqvist sanoo.
Alkoholiriippuvuuden kriteerien alkaessa täyttyä, enää harva toipuu yksin. Björkqvist painottaa, että on tärkeää hakea apua.
– Kun kynnys avun hakemiseen on korkea, kannattaa pohdiskella, mikä on vaihtoehto: mitä tapahtuu, jos et hae apua mistään? Alkoholiriippuvuus on etenevä tila. Jos tilanteesi ei ole vielä yleisesti tiedossa, niin todennäköisesti se pahenee, eikä pysy enää lopulta salassa, Björkqvist sanoo.
Hän neuvoo kääntymään esimerkiksi työterveyden puoleen. Sairaanhoitaja voi kuitenkin kokea, ettei paljastumisen pelossa uskalla puhua asiasta edes työterveydessä. Toinen mahdollisuus on hakeutua paikalliseen AA-ryhmään. Joskus AA-toimintaan mukaan lähtemistä estävät pelot omiin asiakkaisiin ja potilaisiin törmäämisestä.
– Kaikilla, jotka AA:ssa käyvät, on itsellään taustalla alkoholiongelma. Siellä voi tavata korkeintaan raitistuneita tuttuja, Björkqvist kannustaa.
Kannattaa pohdiskella, mikä on vaihtoehto: mitä tapahtuu, jos et hae apua mistään?
Keväästä 2023 lähtien sairaanhoitajat ovat voineet hakea apua myös Versot-hankkeesta, joka on irrallaan julkisista ja paikallisista palveluista. Hanke järjestää päihteitä haitallisesti käyttäville sote-alan ammattilaisille vertaistukiryhmiä, jotka toimivat verkossa ja ovat ammatillisesti ohjattuja sekä maksuttomia.
– Osa ryhmäläisistä vasta miettii omaa tilannettaan, osa on jo päässyt raittiuden alkuun. Hanke on valtakunnallinen, mikä lieventää pelkoja tuttuihin törmäämisestä, Björkqvist sanoo.
Ryhmä tapaa kerran viikossa virtuaalisesti. Lisäksi on verkkoalusta, jossa on harjoituksia ja teemoja, joita ryhmässä käsitellään.
– Versot-ryhmät ovat luottamuksellisia. Siellä toimitaan etunimellä, mutta sääntönä on, että kaikilla on kamerat päällä istunnon aikana. Näin taataan turvallisuuden tunne, ja nähdään muiden ilmeet ja nyökkäilyt, mikä lisää vuorovaikutuksellisuutta, Björkqvist kertoo.
Hänen mukaansa riippuvuuksiin liittyy paljon epätoivon tunteita.
– Siksi haluan painottaa, että toipuminen on täysin mahdollista.
Teksti Mari Schildt
Kuva Shutterstock
Sairaanhoitaja (YAMK) Suvi Björkqvist toimii projektipäällikkönä Toimiva ry:n Versot-hankkeessa, joka auttaa päihdeongelmista kärsiviä sote-alan ammattilaisia.
Artikkeli on julkaistu Sairaanhoitaja-lehdessä 4/2023. Lue koko lehti jäsen- tai tilausnumerollasi.
Tutustu Sairaanhoitaja-lehteen.
