Kun sairaanhoitajalle nousee epäilys tytön joutumisesta silpomisen uhriksi, asia on selvitettävä. Vaikka lapsi säästyisi silpomiselta, perheen kunniakäsitys voi edelleen tuottaa hänelle uhkaavia tilanteita.
Sairaanhoitaja Minnalle tuli vastaanotollaan eteen tilanne, jossa perhe tuli hakemaan rokotuksia, koska heillä oli suunnitelmissa pitkä matka Afrikan sarven alueelle sukulaisten luo. Keskusteluissa tuli ilmi, että perillä oli tarkoitus järjestää perheen kymmenvuotiaan tytön kunniaksi suuret juhlat. Juhlasta jutellessaan Minnalle heräsi epäilys, että tytärtä ollaan viemässä silvottavaksi.
Miten sairaanhoitajan kannattaa tarttua tilanteeseen, erityisasiantuntija Mimmi Koukkula THL:n väkivallan vastaisen työn osaamiskeskittymästä?
– On tärkeää, että asiasta kysytään, ja otetaan se rohkeasti puheeksi. Voi aloittaa kysymällä kautta rantain, että olet kotoisin alueelta, jossa tätä harjoitetaan, niin miten teidän perheessänne ja suvussanne asiaan suhtaudutaan, Koukkula neuvoo.
Ensisijainen ohje on keskustella perheen kanssa. Tytölle ja perheelle kannattaa antaa tilaisuus kertoa omista näkökannoistaan, jotta sairaanhoitajan oma hätäännys ei tuottaisi ylilyöntejä. Keskustelun mahdollista loukkaavuutta vähentää, että kertoo sen olevan rutiininomaista.
– Kannattaa korostaa silpomisen terveyshaittaa, ja kertoa, että se on laitonta ja ihmisoikeusloukkaus. Kun nämä käydään rauhassa perheen kanssa läpi, silpomissuunnitelmasta on usein luovuttu, Koukkula kertoo.
Jos tytön äitikin on käynyt läpi silpomisen, todennäköisesti hänelläkin on terveyshaittaa. Silpominen voi aiheuttaa muun muassa kroonisia tulehduksia, virtsaamisvaikeuksia, kipuja, psyykkisiä ongelmia sekä niin hedelmättömyyttä kuin synnytyskomplikaatioita.
– Lähtömaassa ei ole välttämättä ymmärretty, että terveyshaitat liittyvät silpomiseen, vaan niitä saatetaan yleisesti pitää naisten vaivoina, joita kaikilla on, Koukkula sanoo.
Myös laki on vahva pelote. Suomessa voi saada silpomisen järjestämisestä 1–10 vuotta vankeutta. Suomessa silpomisella ei voi saavuttaa samanlaista hyötyä kuin lähtömaassa – jopa päinvastoin.
– Nuorten keskuudessa ajatusmalli on muuttumassa kielteiseksi silpomiselle, ja se voi haitata naimisiinpääsyä, Koukkula kertoo.
On myös hyvä tiedostaa, että silpomisesta saattaa päättää ydinperhettä laajempi suku.
Lähtömaassa ei ole välttämättä ymmärretty, että terveyshaitat liittyvät silpomiseen.
Somaliyhteisön nuorilta on Koukkulan mukaan tullut palautetta, että käytännöt ovat kahdenlaisia: Osa terveydenhuollon ammattilaisista ei kysy lainkaan, tai kysyy liian vähän. Joskus asiasta kysytään jatkuvasti.
– Jos asia on keskusteltu läpi ja on tullut selväksi, että perheellä ei tällaisia suunnitelmia ole, ei asiaan kannata toistuvasti palata. Siksi on erittäin tärkeää, että keskustelut kirjataan ylös potilastietojärjestelmään, jotta tieto siirtyy seuraavallekin hoitavalle taholle, Koukkula sanoo.
Hän korostaa, että silpominen on yksi kunniaan liittyvän väkivallan muoto.
– Vaikka silpomisen uhka poistuisikin, se on silti hälytysmerkki. On riski, että tytön elämää kontrolloidaan muutenkin tiukasti, ja se voi korostua teini-iässä. Voi olla esimerkiksi pakkoavioliiton uhkaa. Ammattilaisen on hyvä osata yhdistää nämä asiat toisiinsa, Koukkula sanoo.
Jos jää epävarma olo, kannattaa konsultoida lastensuojelua ja poliisia.
– Voi soittaa ja puhua tapauksesta, kertomatta asianomaisten nimiä. Voi kysyä, onko tämä sellainen tapaus, josta pitäisi tehdä ilmoitus. On hyvä konsultoida myös kollegoita ja omaa esihenkilöä. Asian kanssa ei kannata jäädä yksin, Koukkula sanoo.
Viime kädessä on ajateltava, että ammattilaisella on ilmoitusvelvollisuus, jos herää huoli, että lapseen on kohdistumassa väkivaltaa.
– Mieluummin kannattaa tehdä turha ilmoitus kuin jättää se tekemättä, Koukkula kannustaa.
Teksti Mari Schildt
Kuva Shutterstock
Kätilö ja väitöskirjatutkija Mimmi Koukkula työskentelee erityisasiantuntijana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL) väkivallan vastaisen työn osaamiskeskittymässä.
Artikkeli on julkaistu Sairaanhoitaja-lehdessä 6/2023. Lue digilehteä jäsen- tai tilausnumerollasi.
Tutustu tarkemmin Sairaanhoitaja-lehteen. Lue verkkosivuilla aiemmin julkaistuja Sairaanhoitaja-lehden avoimia juttuja.
