Siirry sisältöön
Sairaanhoitajapäivät Liity jäseneksi Asiointipalvelu
In English Haku

Uusien työntekijöiden kokemukset perehdytyksestä ja sen aikaisesta oppimisesta leikkaus- ja teho-osastoilla – laadullinen tutkimus

Tutkiva Hoitotyö -tiivistelmä: Aittovaara A, Kylmä J, Rauta S, Meriö A, Junttila K, Paavilainen E, Haapa T. 2022. Uusien työntekijöiden kokemukset perehdytyksestä ja sen aikaisesta oppimisesta leikkaus- ja teho-osastoilla – laadullinen tutkimus. Tutkiva Hoitotyö 20(1), 20–29.

Tutkimuksen tarkoitus: Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata uusien työntekijöiden kokemuksia perehdytyksestä ja sen aikaisesta oppimisesta leikkaus- ja teho-osastoilla.

Aineisto ja menetelmät: Aineistona oli kesällä 2019 toteutetun kyselytutkimuksen laadullinen aineisto (kyselylomakkeen kaksi avointa kysymystä). Avoimet vastaukset (n=55) analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.

Tulokset: Uusilla työntekijöillä oli pääosin myönteisiä kokemuksia perehdytyksestä, ja he kokivat olevansa aktiivisia toimijoita perehdytyksessä. Niin perehdyttäjät kuin työyhteisö koettiin perehdytystä ja oppimista edistävinä tekijöinä. Uudet työntekijät kokivat, että perehdytystä ja oppimista esti yhteisen linjan puuttuminen perehdytyksestä. Uuden työntekijän yksilöllisyyden huomioimatta jättäminen esti perehtymistä. Perehdytyksen aikaisella oppimisella oli myös henkilökohtainen merkitys uudelle työntekijälle.

Päätelmät: Uusien työntekijöiden aktiivinen rooli perehdytyksessä tulee ottaa huomioon kehitettäessä perehdytystä. Perehdytystä tulee kehittää niin, että se huomioi uusien työntekijöiden yksilölliset oppimistarpeet ja tukee monipuolisesti oppimista. Perehdytystä tulee jatkossa tutkia lisää nimenomaan oppimisen näkökulmasta.

Asiasanat: hoitotyöntekijä, kokemus, laadullinen tutkimus, oppiminen, perehdytys

Mitä tutkimusaiheesta jo tiedetään?

• Onnistunut perehdytys edesauttaa hoitotyöntekijän oppimista, kehittää ammatissa vaadittavia taitoja, sitouttaa työyhteisöön, vähentää hoitotyöntekijöiden stressiä ja ahdistusta sekä vahvistaa heidän osaamistaan.

• Perehdyttäjien ja työyhteisön tuen avulla useimmat uudet työntekijät kokevat pääsevänsä sisälle työyhteisöön ja saavat mahdollisuuden kehittyä ja oppia.

• Perehdytysohjelmien sairaala-, organisaatio- ja maakohtaisten erojen takia on tärkeä tutkia uusien työntekijöiden kokemuksia perehdytyksestä myös suomalaisessa hoitotyön kontekstissa sekä sitä, millaisia kokemuksia heillä on oppimisesta perehdytyksen aikana.

Mitä uutta tietoa tutkimus tuottaa?

• Uusi työntekijä on aktiivinen toimija perehdytyksessä, jolloin hänellä itsellään on vastuuta perehdytyksen onnistumisesta ja perehdytyksen aikana tapahtuvasta oppimisesta.

• Työyhteisö on perehdyttäjien lisäksi tärkeä osa onnistunutta perehdytyskokemusta

ja uuden työntekijän oppimista.

• Uudet työntekijät kokevat puutteita perehdytyksen yhtenäisyydessä, yksilöllisyydessä ja sisällöissä, mitkä heijastuvat heidän kokemuksiinsa oppimisesta perehdytyksen aikana.

Miten tuloksia voidaan hyödyntää hoitotyön käytännön, koulutuksen, johtamisen ja tutkimuksen kehittämisessä?

• Perehdytyksen kehittämisessä tulee huomioida tarve perehdytyksen yhtenäistämiselle, mutta toisaalta yksilöllisten oppimistarpeiden huomioinnille.

• Hoitotyön johtajien tulee suunnitella ja kehittää perehdytystä yhdessä uusien työntekijöiden kanssa, koska heillä on perehdytykseen liittyvien kokemusten pohjalta kehittämisehdotuksia.

• Jatkossa on tarpeen tutkia lisää uusien työntekijöiden oppimista perehdytyksen aikana, esimerkiksi havainnoimalla perehdytystilanteita, jotta saadaan lisätietoa siitä, miten perehdytyksen aikana opitaan.

Julkaisemme käytännön hoitotyötä palvelevaa Tutkiva hoitotyö -tiedelehteä, jotta sinä pysyisit helpolla tavalla kärryillä uusimmista tutkimuksista. Lehti on vain jäsenille. Liity jäseneksi täältä.