Sairaanhoidon opiskelijan päihde- tai mielenterveysongelma haastaa oppilaitokset ja harjoittelupaikat. Asia vaatii tarkkaa harkintaa opiskelijan oikeuksien ja potilasturvallisuuden välillä.
Sairaanhoidon opiskelija Enni on työharjoittelussa myöhästellyt ja perunut työvuoroja viime tingassa. Nyt häntä ohjaava sairaanhoitaja Mikko huomaa, että Ennin olemus on sotkuinen ja käytös oudon vauhdikasta. Ajatus nyrjähtelee ja helppo lääketehtäväkin takkuaa. Mikkoa alkaa pelottaa: käyttääkö Enni huumeita tai onko hänellä mielenterveysongelma?
Lehtori Mika Alastalo, mitä Mikon tulisi tehdä?
– Ihan ensimmäiseksi hänen tulee kysyä rauhallisessa ympäristössä, onko Ennillä kaikki hyvin.
Mikon kannattaa myös tuoda huolensa heti esimiehensä tietoon, sillä esimiehen tuki ja läsnäolo on tarpeen. Ennille on kerrottava selkeästi havainto, ettei hän ei ole työkunnossa.
Työvuoro pitää keskeyttää heti, jos tulee pienikin epäilys potilasturvallisuuden vaarantumisesta, myönsi Enni ongelmat tai ei. Välittömästi pitää myös olla yhteydessä ohjaavaan opettajaan.
Oppilaitos keskeyttää työharjoittelun, jos epäillään päihteiden käyttöä tai potilasturvallisuuden vaarantavaa mielenterveysongelmaa.
Ennin tilanteen jatkoselvittely on koulun tehtävä. Hoitotyön opiskeluun sovelletaan eri laeista koostuvaa SORA-lainsäädäntöä, joka antaa oppilaitoksille mahdollisuuden selvittää opiskelijan soveltuvuutta alalle sekä opiskelijavalinnassa että opintojen aikana.
Yksi koulun ensimmäisistä tehtävistä on kutsua Enni kuultavaksi.
– Opiskelijaterveydenhuoltoon otetaan yhteys heti, ja jatkotutkimukset järjestyvät sitä kautta. Enni voidaan määrätä tutkimuksiin, joissa selvitetään hänen terveydentilansa ja toimintakykynsä.
Mielenterveysongelmissa voidaan tarvita erikoissairaanhoidon apua ja huume-epäilyssä opiskelija voidaan ohjata huumausainetesteihin. Testeistä kieltäytymisestä samoin kuin huumeiden käytöstä voi seurata kirjallinen varoitus, ja tilanteen toistuttua seurauksena voi olla koulusta erottaminen enintään vuodeksi.
Toistuva toisen henkilön terveyden tai turvallisuuden vaarantaminen voi johtaa pahimmillaan opiskeluoikeuden peruuttamiseen. Tieto tästä menee Valviraan. Opiskeluoikeuden palauttamista voi anoa myöhemmin, jos opiskelijan terveydentila kohenee.
Toivon, että kouluun ollaan yhteydessä
herkästi ja aina, jos huoli opiskelijasta herää.
Alastalo muistuttaa, että opettajien pitää pysyä roolissaan.
– Me emme ole hoitosuhteessa opiskelijaan. Yhdenkään opettajan ei myöskään tulisi selvittää tällaista tapausta yksinään, vähintäänkin esimiehen tulisi olla hänen tukenaan.
Laureassa vastaavista tilanteista tehdään poikkeuksetta turvallisuuspoikkeamailmoitus, ja jatkotoimista vastaa turvallisuusjohtaja. Hän vastaa niin kutsuttujen SORA-prosessien täytäntöönpanosta.
Kaikissa ammattikorkeakouluissa ei ole turvallisuuspäällikköä, mutta koulut ovat perustamassa yhteistä SORA-työryhmää. Sen tarkoitus on auttaa lainsäädännön jalkauttamisessa ja toimintatapojen kehittämisessä.
Ennin tapauksen kaltaiset tilanteet ovat yleensä monimutkaisia, prosessit pitkiä ja ratkaisut yksilöllisiä. Varhainen puuttuminen nuoren ongelmaan voi auttaa hänet ajoissa palvelujen piiriin.
– Enniä tulee ensisijaisesti tukea, ohjata ja pitää hänestä huolta. Koulun velvollisuus on miettiä, miten hän voisi opiskella ja saada ammatin.
Opinto-oikeuden peruuttaminen onkin aina viimeinen vaihtoehto. Jos Enni todetaan hoitotyöhön soveltumattomaksi, hänet on mahdollista ohjata toiselle opintoalalle.
Opiskelijavalinnan merkitys on suuri, jotta hoitoalalle saadaan työhön soveltuvia ihmisiä.
– Sen jälkeen tärkeintä on oppilaitoksen ja työelämän välinen yhteistyö, sillä ongelmat havaitaan usein työharjoittelussa. Toivon, että kouluun ollaan yhteydessä herkästi ja aina, jos huoli opiskelijasta herää.
Teksti Suvi Leppiniemi
Kuva Shutterstock
Sairaanhoitaja ja terveystieteiden maisteri Mika Alastalo on Laurea-ammattikorkeakoulun lehtori, ja hänen työhönsä kuuluu myös kliinisen harjoittelun ohjausta.
Artikkeli on julkaistu Sairaanhoitaja-lehdessä 8/2020. Lue koko lehti.
