Suomessa on 58 sairaanhoitajaa, jotka ovat saaneet Suomen Sairaanhoitajien erityispätevyysnimikkeen. He edustavat hoitotyön ehdotonta kärkeä omalla erikoisalallaan. Sari Korhonen on yksi heistä. Erityispätevyyden saaneet sairaanhoitajat ovat edelläkävijöitä, jotka ovat raivanneet tietä kollegoilleen ja nostaneet oman erikoisalansa tunnettuutta. Olemme myöntäneet erityispätevyysnimikkeitä vuodesta 2008 lähtien.
”Olen Sari Korhonen, 52-vuotias savonlinnalainen sairaanhoitaja. Työpaikkani on Eloisa, Etelä-Savon Hyvinvointialue, Savonlinnan keskussairaala, kirurgian osasto 2 A ja haavapoliklinikka. Koulutukseltani olen peruskoulupohjainen sairaanhoitaja, olen erikoistunut sisätauti-kirurgiaan. Valmistuin 30 vuotta sitten. Olen käynyt vuoden mittaiset haavanhoidon erikoistumisopinnot Mikkelin AMK:ssa 2003. Haavahoitajan auktorisoinnin sain vuonna 2006. Tämän jälkeen olen päivittänyt nimikkeen neljä kertaa.
Tällä hetkellä suoritan LAB AMK:ssa 30 opintopisteen Suolistosairauksien hoitotyöhön erikoistunut osaaja -erikoistumisopintoja.
2021 sain Suomen Sairaanhoitajien kliinisen hoitotyön erityispätevyyden haavanhoidossa. Erityispätevyys-merkkiä kannan ylpeänä rintapielessäni yhtä tärkeän auktorisoidun haavanhoitajan kultainen H-pinssin kanssa. Nämä kaksi saavutusta ovat minun ammatilliset ylpeyden aiheeni sairaanhoitajan ammatissani.
Haavanhoito alkoi kiinnostaa 2000-luvun alussa työskennellessäni terveyskeskuksen vuodeosastolla. Silloinen osastonhoitajani kysyi, haluanko ottaa vastuulleni haavanhoidon. Ajattelin, että jos otan vastuun, minun pitää tietää asiasta enemmän. Osastolla oli jonkin verran kroonisia haavoja potilailla. Aloin hakea ja se ruokki tiedonhaluani ja kiinnostustani entisestään. Aloitin Mikkelin ammattikorkeakoulussa 20 opintopisteen haavanhoidon erikoistumisopinnot. Se oli vuoden kestävä työn ohessa tehtävä koulutus.
Koen, että se oli aivan paras päätökseni. Opiskelijoita oli ympäri Suomea. Siitä alkoi yli verkostoitumiseni haavanhoidosta kiinnostuneiden ihmisten kanssa.
Suomen Haavanhoitoyhdistyksen hallitukseen minut valittiin 2008. Se avasi mahdollisuuden entistä laajempaan valtakunnalliseen verkostoitumiseen. Haavanhoitoyhdistyksessä opin järjestämään koulutuksia ja kehittämään haavanhoitoa. Vuodesta 2018 lähtien olen toiminut yhdistyksen varapuheenjohtajana.
Haavanhoidon erikoistumisopintojen jälkeen aloin sairaanhoitajan työni ohella pitää haavakoulutuksia terveyskeskuksen vastaanoton ja kolmen vuodeosaston henkilökunnalle. Aloitin samalla matalan kynnyksen haavakonsultaatiot talon sisällä. Kehitin haavanhoitoa myös tekemällä haavanhoidon ohjeita.
2008 pääsin kirurgian ylihoitajan kannustamana erikoissairaanhoidon puolelle tutustumaan haavapolkuihin. Sain siitä kimmokkeen siirtyä erikoissairaanhoitoon ja kehittää omaa haavanhoito-osaamistani ja haavanhoitoa organisaation tasolla. Perustimme erikoissairaanhoidon haavahoitajakollegan kanssa haavatyöryhmän. Saimme kirurgian ylihoitajan vetämään työryhmää. Tästä alkoi koko organisaation kattava haavanhoidon kehittäminen, joka edelleen jatkuu. Kehitimme ja koulutimme hoitohenkilökuntaa säännöllisesti ja konsultoimme laajalti koko sairaanhoitopiirissä.
Nyt kehittäminen, konsultointi ja koulutus kattaa koko hyvinvointialueen Etelä-Savossa. Toimimme hyvässä yhteistyössä Savonlinnan työryhmän ja Mikkelin haavanhoidon asiantuntijoiden kanssa. Meidän tärkeä työmme on yhtenäistää ja kehittää haavanhoitoa sekä kouluttaa haavanhoidon parissa työskenteleviä kollegoita.
Auktorisoituna haavahoitajana olen oppinut itsenäiseen hoitotyöhön haavanhoidossa. Työni on monipuolista: välitöntä haavapotilaan hoitotyötä, kouluttamista, konsultointia ja tutkimus- ja kehittämistyötä niin työyhteisössä kuin organisaatiossa. Teen itsenäisiä päätöksiä haavapotilaan hoitotyössä. Haavahoitajan toiminta perustuu näyttöön perustuvaan tietoon ja siinä on hyvin tärkeässä roolissa moniammatillinen yhteistyö.
Koen, että hyvin tärkeä osa haavanhoitajan työtä on nimenomaan potilaiden ja muiden potilaan hoitoon osallistuvien ohjaaminen. Myös toimiminen eri ammattiryhmien kanssa ja halu jakaa tietoa muille on keskeistä. Asiantuntijuus, verkostoituminen ja moniammatillisissa työryhmissä toimiminen luo pohjaa laadukkaalle haavapotilaan hoitotyölle. Jatkuva kouluttautuminen ja halu hakea tietoa, on avainsana siihen, että pysyy aallon harjalla niin haavanhoidon asiantuntijana kuin työyhteisö- ja organisaatiotasolla sekä valtakunnallisesti.
Olen ollut 14 vuotta erikoissairaanhoidossa ja ennen sitä perusterveydenhuollossa reilut 12 vuotta. Näen hyvänä sen, että minulla on kokemusta molemmista. Pystyn näkemään haavanhoidon kentän laajasti. Se auttaa kehittämistyössä sekä koulutusten järjestämisessä. Minulle on tärkeää, että voin työyhteisössäni auttaa ja tukea kollegoitani erilaisissa haavanhoitoa koskevissa asioissa. Haluan jakaa osaamistani ja opittua tietoa muillekin, jotta yhteinen haavapotilas hyötyy siitä parhaiten ja haava saadaan parantumaan.
Teen matalan kynnyksen konsultointia niin puhelimitse kuin paikan päällä. Olemme työyhteisössä jakaneet haavaryhmän työtehtäviä osaston sisällä. Pidämme opiskelijoille ja uusille työntekijöille haavainfoa eli käytänteitä osastolla annettavasta haavanhoidosta ja haavanhoitotuotteista, osastotunteja eri aiheista ja järjestämme haavanhoitotuotteiden tuotekokeiluja.
Osastolla tehtävä hoitotyö ja haavapoliklinikalla työskentely eroavat kyllä toisistaan. Päivät ovat erilaisia jo siinä, että haavapoliklinikalla keskitytään pelkästään haavapotilaiden hoitamiseen ja hoidon suunnitteluun yhdessä kirurgin kanssa ja tarvittaessa hyvinkin moniammatillisesti. Osastolla taasen haavanhoito kuuluu päivittäiseen hoitotyöhön, mutta työpäivä on myös kokonaisvaltaista sairaanhoitajan työtä.
Haavanhoidon kehittäminen oman sairaanhoitopiirissä työskentelevien kollegojen kanssa yhteistyössä on osa työtäni, joten toiminkin useissa työryhmissä.
Työssäni parasta on vaihtelevuus. Kirurgian osastolla tilanteet voivat muuttua hyvinkin nopeasti. Meillä on osastolla useampi erikoistumisala, joten on hallittava iso osa asioita kirurgisesta hoitotyöstä. Haavanhoitoa osastolla on paljon, akuutteja ja kroonisia haavoja laajasti. Hoidamme pääsääntöisesti plastiikkakirurgisia ja verisuonipotilaita sekä lisäksi ortopedisiä infektiopotilaita. Hoidettavien haavojen kirjo on monipuolinen laparotomiahaavoista aina alipaineimuhoidettaviin haavoihin ja haavojen puhdistusleikkauksista ihonsiirtohaavoihin ja epätyypillisiin haavoihin.
Haavapoliklinikalla työskentely on osa työtäni. Poliklinikka toimii meillä kirurgian poliklinikan alla ja on plastiikkakirurgian vastuulla. Haavapoliklinikalla pystyn tekemään hyvin itsenäistä työtä. Pidän asiakkaan ja monesti hänen mukanaan olevan omaisen ohjaamisesta. Kerron mitä teen ja miksi, mitä tulee ottaa huomioon kotona ravitsemuksen, liikkumisen ja levon suhteen. Kun ohjeistan asiakkaan hyvin, se sitouttaa hänet yleensä parhaiten omaan hoitoonsa.
Asiantuntijuuteni on urani edetessä kasvanut ja syventynyt. Sairaanhoitajan tutkintotodistus on mielestäni vasta ”ajokortti” sairaanhoitajan ammattiin. Et ole vielä valmis, vaan on itsestäsi kiinni, minkälaisen uran itsellesi rakennat. Juuri itsensä kehittäminen on tässä työssä suola, se saa sinut sitoutumaan ja jaksamaan työssäsi paremmin. Tuot työyhteisöön uutta tietoa, kehität yhdessä kollegojesi kanssa työyhteisöänne. Hoitotyö on moniammatillista, siihen kuuluvat niin hoitajat, lääkärit, fysioterapeutit, ravitsemusterapeutit, diabeteshoitajat, kipsimestarit ja muut asiantuntijat.
Lähiesihenkilön tuki on aina tärkeää tämän ammatin kehittämisessä. Se mahdollistaa säännöllisen pääsemisen koulutuspäiville, joka tuo sisältöä jokapäiväiseen hoitotyöhön ja innostaa kehittämään itsellesi tärkeää erikoisalaa työyhteisössä. Minulla on ollut suuri onni siinä, että niin hallintoylihoitajamme kuin lähiesihenkilöt ovat kaikki olleet hyvin kannustavia niin kouluttautumisessa kuin kehittämisessä. Näin olen kolmivuorotyötä jaksanut jo 30 vuotta.”
Kiinnostuitko Suomen Sairaanhoitajien myöntämästä erityispätevyysnimikkeestä? Lue lisää ja hae!
