Koronavirusepidemia on Suomessa keskeyttänyt tai peruuttanut kevään aikana ainakin toistatuhatta sosiaali- ja terveysalan toisen asteen ja ammattikorkeakouluasteen harjoittelua. Esimerkiksi yliopistosairaaloissa keskeytettiin tai peruttiin keväällä noin 1 650 harjoittelujaksoa. Tämä on runsas kymmenesosa viime vuonna yliopistosairaaloissa suoritettujen harjoittelujaksojen (13 812) määrästä.
Tieto käy ilmi Sairaanhoitajaliiton asiantuntijajaostona toimivan Valtakunnallisen opiskelijaohjauksen verkoston eli ValOpen kannanotosta, joka on luettavissa kokonaisuudessaan täällä. ValOpen mukaan sote-alan opiskelijoiden ohjattu harjoittelu tulee turvata mahdollisen toisen covid-19-aallon aikana, jotta varmistetaan opiskelijoiden osaaminen ja ammatillinen kasvu sekä minimoidaan valmistumisen viivästyminen.
ValOpe peräänkuuluttaa työelämä- ja koulutusorganisaatioilta hyvää yhteistyötä ja joustavuutta harjoittelujen järjestämiseksi. Harjoittelun keskeyttämisen tai perumisen pitäisi ValOpen mukaan perustua viranomaisten suosituksiin ja työelämäorganisaation päätökseen. Koulutusorganisaatioiden tulisi puolestaan huolehtia, että opiskelijoilla on ennen omaa harjoittelujaksoaan riittävät tiedot ja taidot infektioiden torjunnasta ja tavanomaisista varotoimista.
ValOpen kannanotto on ajankohtainen heräte miettimään, voidaanko toisen aallon tullessa toimia toisin.
Sairaanhoitajaliiton kehittämispäällikön Liisa Karhen mukaan opiskelijaohjaukseen on tärkeää varata riittävästi resursseja, jotta Suomessa työskentelee tulevaisuudessakin osaavia sairaanhoitajia. Karhe pitää ValOpen kannanottoa ajankohtaisena ja hyödyllisenä, kun Suomessa varaudutaan koronaviruksen mahdolliseen toiseen aaltoon.
– Ensimmäisen aallon hiipuessa on enemmän tietoa ja kokemusta, mutta myös suojavarustetilanne on parantunut toista aaltoa ajatellen. ValOpen kannanotto on ajankohtainen heräte miettimään, voidaanko toisen aallon tullessa toimia toisin, Karhe arvioi.
Toisin toimiminen voi tarkoittaa sitä, että harjoitteluja voidaan järjestää enemmän, jos suojavarusteita on riittävästi ja jos opiskelijoiden ohjaamiseen on tarpeeksi voimavaroja.
Keväällä suojavarusteista oli paikoin pulaa, mikä puolsi harjoittelujen perumisia tai keskeyttämisiä.
– Asianmukaisia suojaimia ei riittänyt aina edes työntekijöille, joten olisi ollut eettisesti väärin laittaa opiskelijoita altistusvaaraan puutteellisilla suojavarusteilla tai jättää entistä useampi työntekijä vaille suojavarusteita, Karhe sanoo.
Koronaviruksen ensimmäiseen aaltoon ei ollut Suomessa varauduttu riittävästi, ja valmistautuminen tehtiin kiireellä. Epidemian hoitoon otettiin resursseja myös opiskelijaohjauksesta.
– Kaikkialla pandemia ei vaikuttanutkaan toimintaa lisäävästi, mutta silti normaalia toimintaa oli ajettu alas. Tämä käy ilmi Sairaanhoitajaliiton koronakyselystä. Näin ollen työyksiköissä on voinut olla myös jopa normaalia rauhallisempaa, ja opiskelijaohjaus olisi voinut ehkä onnistua normaalisti tai jopa normaalia paremmin, Karhe arvioi.
